Me too -kampanja http://vuojalamaggat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/176242/all Wed, 21 Mar 2018 13:45:57 +0200 fi Miehetkö vain vallan väärinkäyttäjiä? http://vuojalamaggat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252650-miehetko-vain-vallan-vaarinkayttajia <p>Me too -kampanjan pohjalta väitän, että luovilla aloilla olevat vallan väärinkäyttäjät eivät ole pelkästään miehiä vaan yhtälailla ne ovat myös naisia. Sen sijaan, että vallan väärinkäyttöä tarkasteltaisiin sukupuolisena kysymyksenä, sitä tulisi tarkastella rakenteellisena ja hierakisena valuvirheenä &ndash; sen mahdollistaa verinen kilpailu yksittäistä työpaikoista ja määrärahoista, työn projektiluonteisuus (lue luovuus ja ennalta-arvaamattomuus) ja työn määräaikaisuus. Myös pienen kansamme suppeat homogeeniset piirit eli &rdquo;hyvä veli/sisko &ndash;verkostot&rdquo; &nbsp;edesauttavat vallan väärinkäyttöä.</p> <p>Tämän vuoden puolella niin elokuvanäyttelijöiden kuin myös nuorten lääkäreiden joukosta on tullut esille vallan väärinkäytöksiä (viite 1 ja viite 2).&nbsp; Yhteistä näille tapauksille on se, että valtaa käyttävä on aina johtavassa ja vastuullisessa asemassa oleva henkilö.&nbsp; Erona on taas se, että vain elokuvamaailman kohdalla väärinkäyttö näyttää kohdistuneen ensisijaisesti naisiin. Mielenkiintoista on myös se, miten tapaus Aku Louhimies nostatettiin raakaan julkisuuteen, kun taas nuorten lääkärien kokemukset läpäisivät nopeasti uutisoinnin. Ilmiselvästi silloin, kun uutisoinnin kohteena on tunnettu mies ja uhreina ovat naiset, uutisesta tulee mediaseksikkäämpää kuin mitä se oli nimettömien kandien tapauksessa. &nbsp;&nbsp;</p> <p>Akateemisten tutkijoiden työn rakenne on pitkälti samanlaisista kuin teatteritaiteen maailmassa &ndash; on lyhytkestoisia projekteja, joissa yksittäisiin avoimiin työtehtäviin on monia halukkaita. Näitä luovia projekteja johtavat kokeneet ja vakiintuneessa asemassa olevat professorit/vanhemmat tutkijat, jotka ovat samalla ammattitaitoisia tutkimusprojektien rahoituksen hakijoita. Kun elokuvaohjaaja ohjaa elokuvaa, niin professori ohjaa tutkimusta &ndash; lopputuloksena on joko elokuva tai julkaistu tutkimus. &nbsp;Elokuvamaailmassa naisohjaajien määrä on mitättömän pieni kun taas tutkimusmaailmassa johtavien naistutkijoiden määrä on suuri.</p> <p>Se, miten yksittäistä tutkijaa erityyppisissä ihmistieteissä ja monitieteisissä projekteissa voidaan käyttää hyväksi tai miten hän antautuu hyväksikäytettäväksi, on vaikeasti määriteltävää harmaata aluetta, jossa moniulotteinen luovuus antaa eri käytänteille mahdollisuuden toteutua. Kyse ei siis ole erinomaisesta tutkimuksesta, senhän tutkija on valmis tekemään sormet verillä &ndash; vaan kyse on tilannekohtaisesta eksplotaatiosta. Tämä näyttänee korreloivan elokuvamaailman kanssa.</p> <p>&nbsp;Akateeminen maailma perustuu vanhaan hierarkiaan, jossa virassa olevien valta-asema suhteessa määräaikaisiin tutkijoihin/opiskelijoihin on ylikorostunut. Läpi maailman sivun on ollut hyväksytty käytänne se, että tutkimuksen pääartikkeli menee aina johtavan ja rahoituksesta vastaavan tutkijan nimeen, vaikka pääkirjoittajana olisi ollut projektitutkija. Hän voi olla myös mukana kirjoittamassa rahoitushakemusta meriitteineen, mutta jos rahoitus tulee, niin ennalta kaavailtu työpaikka voikin mennä mielivaltaisesti toiselle tutkijalle. Oheispalveluna tutkija voi tehdä palkatonta työtä toisessa projektissa, palkkiona on lisämeriittiä ansioluettelossa ja julkaisuluettelossa. Se voi olla vuosien saatossa tapahtuvia ilmaisia palveluja projektin puutteellisen rahoituksen vuoksi. Lista on loputtoman luova, perustuen tilannekohtaiseen hyötylogiikkaan. &nbsp;</p> <p>Siinä tapauksessa, että tutkija alkaa kokea tilanteensa uhatuksi, ja alkaa kysellä oikeuksiaan, käytänteet saattavat muuttua koviksi. &nbsp;Keskustelin erään nuoremman tutkijan kanssa ja kysyin, eikö hän tunne myötätuntoa toista syrjäytettävää tutkijaa kohtaan.&nbsp; Tähän hän totesi, jos hän ei nyt syö pois/syrjäytä edellistä työntekijää, niin hän itse joutuu syödyksi! Tässä pätee viidakon laki; &rdquo;Syö tai tule syödyksi&rdquo;. &nbsp;Syrjäytys tapahtuu hiljaisen hyväksynnän ilmapiirissä, joka perustuu valtaan, asemaan ja pelkoon. Työyhteisö näkee, kuulee ja hiljenee &ndash; kukaan ei halua astua framille konfliktitilanteessa, johtoportaassa &rdquo;korppi ei korpin silmää noki&rdquo; ja suoriutuvan työn portaassa pelko sanelee hiljaisuuden.</p> <p>Se, miten elokuvaohjaaja pönkittää työntulosta näyttää pohjaavan sääntöön &ldquo;tarkoitus pyhittää keinot&rdquo;, jossa pyritään hakemaan paras mahdollinen panos jokaiselta työntekijältä, sillä julkinen lopputulos on kaikkien arvioitavissa. Tutkimusmaailmassa tämä lainalaisuus ei aina päde, voi olla myös niin, että johtaja kokee tieteellisen statuksensa uhatuksi liian innokkaan työntekijän kohdalla. Seuraavaan projektiin palkataankin tieteellisesti heikompi mutta myös nöyrempi tutkija, joka pönkittää johtajan itsetuntoa &ndash; työn tulostahan ei voi voida arvioida samanlaisella julkisuusmittarilla kuin elokuvaa. &nbsp;</p> <p>Uskallan väittää, että maassamme on monia luovan alan johtavia naisia ja miehiä, jotka rakentavat projektistaan ja produktiostaan mielisensä, ja joissa toimii tilannekohtainen ja älykkäästi perusteltu vallan väärinkäyttö sen eri muotoineen. &nbsp;On kohtuutonta, että puhumme vallan väärinkäytöstä ainoastaan sukupuolisena asiana, sillä myös johtavat naiset osaavat käyttää valtaa. Meidän olisi keskusteltava vanhakantaisista ja jäykistä rakenteista, sisään kääntyneestä vaikenemisen hierarkiasta, vääristyneestä team-työskentelystä ja kilpailusta sekä yhä supistuvista määrärahoista. Tällä hetkellä vain vaikenemalla voit pelastaa nahkasi Suomen pienissä tieteen ja taiteen piireissä.&nbsp; Ne, jotka suunsa aukaisevat, ovat ehkä niitä harvoja, jotka luottavat muutokseen.&nbsp; &nbsp;</p> <p>Toivon, että innovatiiviset nuoremme antaisivat oppia ja iloa vanhemmille johtoportaille tulevaisuuden team-työskentelystä ja kollektiivisesta työnilosta.</p> <p>1.<a href="https://www.mediuutiset.fi/uutiset/yle-nuoret-laakarit-joutuvat-kestamaan-kyykyttamista-tyopaikoillaan/856e873b-e2d8-4f25-b6ee-17ca658bda35">https://www.mediuutiset.fi/uutiset/yle-nuoret-laakarit-joutuvat-kestamaan-kyykyttamista-tyopaikoillaan/856e873b-e2d8-4f25-b6ee-17ca658bda35</a></p> <p>2.&nbsp;https://yle.fi/uutiset/3-10115456</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me too -kampanjan pohjalta väitän, että luovilla aloilla olevat vallan väärinkäyttäjät eivät ole pelkästään miehiä vaan yhtälailla ne ovat myös naisia. Sen sijaan, että vallan väärinkäyttöä tarkasteltaisiin sukupuolisena kysymyksenä, sitä tulisi tarkastella rakenteellisena ja hierakisena valuvirheenä – sen mahdollistaa verinen kilpailu yksittäistä työpaikoista ja määrärahoista, työn projektiluonteisuus (lue luovuus ja ennalta-arvaamattomuus) ja työn määräaikaisuus. Myös pienen kansamme suppeat homogeeniset piirit eli ”hyvä veli/sisko –verkostot”  edesauttavat vallan väärinkäyttöä.

Tämän vuoden puolella niin elokuvanäyttelijöiden kuin myös nuorten lääkäreiden joukosta on tullut esille vallan väärinkäytöksiä (viite 1 ja viite 2).  Yhteistä näille tapauksille on se, että valtaa käyttävä on aina johtavassa ja vastuullisessa asemassa oleva henkilö.  Erona on taas se, että vain elokuvamaailman kohdalla väärinkäyttö näyttää kohdistuneen ensisijaisesti naisiin. Mielenkiintoista on myös se, miten tapaus Aku Louhimies nostatettiin raakaan julkisuuteen, kun taas nuorten lääkärien kokemukset läpäisivät nopeasti uutisoinnin. Ilmiselvästi silloin, kun uutisoinnin kohteena on tunnettu mies ja uhreina ovat naiset, uutisesta tulee mediaseksikkäämpää kuin mitä se oli nimettömien kandien tapauksessa.   

Akateemisten tutkijoiden työn rakenne on pitkälti samanlaisista kuin teatteritaiteen maailmassa – on lyhytkestoisia projekteja, joissa yksittäisiin avoimiin työtehtäviin on monia halukkaita. Näitä luovia projekteja johtavat kokeneet ja vakiintuneessa asemassa olevat professorit/vanhemmat tutkijat, jotka ovat samalla ammattitaitoisia tutkimusprojektien rahoituksen hakijoita. Kun elokuvaohjaaja ohjaa elokuvaa, niin professori ohjaa tutkimusta – lopputuloksena on joko elokuva tai julkaistu tutkimus.  Elokuvamaailmassa naisohjaajien määrä on mitättömän pieni kun taas tutkimusmaailmassa johtavien naistutkijoiden määrä on suuri.

Se, miten yksittäistä tutkijaa erityyppisissä ihmistieteissä ja monitieteisissä projekteissa voidaan käyttää hyväksi tai miten hän antautuu hyväksikäytettäväksi, on vaikeasti määriteltävää harmaata aluetta, jossa moniulotteinen luovuus antaa eri käytänteille mahdollisuuden toteutua. Kyse ei siis ole erinomaisesta tutkimuksesta, senhän tutkija on valmis tekemään sormet verillä – vaan kyse on tilannekohtaisesta eksplotaatiosta. Tämä näyttänee korreloivan elokuvamaailman kanssa.

 Akateeminen maailma perustuu vanhaan hierarkiaan, jossa virassa olevien valta-asema suhteessa määräaikaisiin tutkijoihin/opiskelijoihin on ylikorostunut. Läpi maailman sivun on ollut hyväksytty käytänne se, että tutkimuksen pääartikkeli menee aina johtavan ja rahoituksesta vastaavan tutkijan nimeen, vaikka pääkirjoittajana olisi ollut projektitutkija. Hän voi olla myös mukana kirjoittamassa rahoitushakemusta meriitteineen, mutta jos rahoitus tulee, niin ennalta kaavailtu työpaikka voikin mennä mielivaltaisesti toiselle tutkijalle. Oheispalveluna tutkija voi tehdä palkatonta työtä toisessa projektissa, palkkiona on lisämeriittiä ansioluettelossa ja julkaisuluettelossa. Se voi olla vuosien saatossa tapahtuvia ilmaisia palveluja projektin puutteellisen rahoituksen vuoksi. Lista on loputtoman luova, perustuen tilannekohtaiseen hyötylogiikkaan.  

Siinä tapauksessa, että tutkija alkaa kokea tilanteensa uhatuksi, ja alkaa kysellä oikeuksiaan, käytänteet saattavat muuttua koviksi.  Keskustelin erään nuoremman tutkijan kanssa ja kysyin, eikö hän tunne myötätuntoa toista syrjäytettävää tutkijaa kohtaan.  Tähän hän totesi, jos hän ei nyt syö pois/syrjäytä edellistä työntekijää, niin hän itse joutuu syödyksi! Tässä pätee viidakon laki; ”Syö tai tule syödyksi”.  Syrjäytys tapahtuu hiljaisen hyväksynnän ilmapiirissä, joka perustuu valtaan, asemaan ja pelkoon. Työyhteisö näkee, kuulee ja hiljenee – kukaan ei halua astua framille konfliktitilanteessa, johtoportaassa ”korppi ei korpin silmää noki” ja suoriutuvan työn portaassa pelko sanelee hiljaisuuden.

Se, miten elokuvaohjaaja pönkittää työntulosta näyttää pohjaavan sääntöön “tarkoitus pyhittää keinot”, jossa pyritään hakemaan paras mahdollinen panos jokaiselta työntekijältä, sillä julkinen lopputulos on kaikkien arvioitavissa. Tutkimusmaailmassa tämä lainalaisuus ei aina päde, voi olla myös niin, että johtaja kokee tieteellisen statuksensa uhatuksi liian innokkaan työntekijän kohdalla. Seuraavaan projektiin palkataankin tieteellisesti heikompi mutta myös nöyrempi tutkija, joka pönkittää johtajan itsetuntoa – työn tulostahan ei voi voida arvioida samanlaisella julkisuusmittarilla kuin elokuvaa.  

Uskallan väittää, että maassamme on monia luovan alan johtavia naisia ja miehiä, jotka rakentavat projektistaan ja produktiostaan mielisensä, ja joissa toimii tilannekohtainen ja älykkäästi perusteltu vallan väärinkäyttö sen eri muotoineen.  On kohtuutonta, että puhumme vallan väärinkäytöstä ainoastaan sukupuolisena asiana, sillä myös johtavat naiset osaavat käyttää valtaa. Meidän olisi keskusteltava vanhakantaisista ja jäykistä rakenteista, sisään kääntyneestä vaikenemisen hierarkiasta, vääristyneestä team-työskentelystä ja kilpailusta sekä yhä supistuvista määrärahoista. Tällä hetkellä vain vaikenemalla voit pelastaa nahkasi Suomen pienissä tieteen ja taiteen piireissä.  Ne, jotka suunsa aukaisevat, ovat ehkä niitä harvoja, jotka luottavat muutokseen.   

Toivon, että innovatiiviset nuoremme antaisivat oppia ja iloa vanhemmille johtoportaille tulevaisuuden team-työskentelystä ja kollektiivisesta työnilosta.

1.https://www.mediuutiset.fi/uutiset/yle-nuoret-laakarit-joutuvat-kestamaan-kyykyttamista-tyopaikoillaan/856e873b-e2d8-4f25-b6ee-17ca658bda35

2. https://yle.fi/uutiset/3-10115456

]]>
5 http://vuojalamaggat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252650-miehetko-vain-vallan-vaarinkayttajia#comments Luova työ Me too -kampanja Sukupuoli Vallan väärinkäyttö Wed, 21 Mar 2018 11:45:57 +0000 Terhi Vuojala-Magga http://vuojalamaggat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252650-miehetko-vain-vallan-vaarinkayttajia