Karenssi http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/144981/all Fri, 22 Feb 2019 10:25:53 +0200 fi Berner ulos hallituksesta välittömästi? http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270095-berner-ulos-hallituksesta-valittomasti <p>&nbsp;</p><p>Mediaa seuratessa tulee käsitys, että Anne Bernerin tapauksessa juridiset seikat ohittavat moraaliset. Muistuu mieleen kyseisen henkilön hallitusjäsenyys yrityksessä, jolla oli lehtitietojen mukaan kytköksiä&nbsp; tiettyyn veroparatiisiin. Silloinkin selitys oli nykyisen kaltainen: minä ajankohtana&nbsp; hän oli hallituksen jäsen ja milloin erosi.</p><p>Suomesta ilmeisesti puuttuu sekä lainsäädäntö että&nbsp; yleisesti hyväksytty käytäntö miten menetellä , kun valtioneuvoston jäsen siirtyy yksyiselle työnantajalle kesken vaalikauden tai heti sen jälkeen . Jos olisi säästyisi&nbsp; monelta aikaa ja tupakkaa!</p><p>Olisi selkeää ja kiireellistäkin säätää&nbsp; lailla menenettelytapa &quot;lex Berner&quot;, jossa säädettäisiin karenssiaika ministerille ja ehkä muillekin keskeisille poliittisille vaikuttajille . Esim. yhden vuoden karenssi voisi olla minimi ja&nbsp; pitempi aika vaikkapa pääministerille sekä entisille pääministereille.</p><p>Kun yritykset hankkivat uusia&nbsp; jäseniä hallitukseen ja varsinkin kun heistä tiedotetaan julkisesti, on päivänselvää että asiasta on keskusteltu etukäteen&nbsp; kyseisen henkilön kanssa.</p><p>Kun hallituksessa istuva ministeri tietää uudesta pestistä, ei hän millään voi sulkea silmiä ja korvia asioilta, joista saattaa olla hyötyä tiedossa olevassa tehtävässä. Pelkkä tilapäinen itsensä jäävääminen ei riitä.</p><p>Olisi ryhdikästä, jos Berner itse pyytäisi välittömästi eroa. Muussa tapauksessa pääministerin tulisi erottaa hänet.</p><p>Suoraselkäinen toiminta lisäisi politiikan uskottavuutta. Vätystely sen sijaan kasvattaa juopaa poliittisen eliitin ja kansan välille.</p><p>&nbsp;</p><p>ps. Tanskassa olisi jo toimittu, mutta Suomihan on Suomi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Mediaa seuratessa tulee käsitys, että Anne Bernerin tapauksessa juridiset seikat ohittavat moraaliset. Muistuu mieleen kyseisen henkilön hallitusjäsenyys yrityksessä, jolla oli lehtitietojen mukaan kytköksiä  tiettyyn veroparatiisiin. Silloinkin selitys oli nykyisen kaltainen: minä ajankohtana  hän oli hallituksen jäsen ja milloin erosi.

Suomesta ilmeisesti puuttuu sekä lainsäädäntö että  yleisesti hyväksytty käytäntö miten menetellä , kun valtioneuvoston jäsen siirtyy yksyiselle työnantajalle kesken vaalikauden tai heti sen jälkeen . Jos olisi säästyisi  monelta aikaa ja tupakkaa!

Olisi selkeää ja kiireellistäkin säätää  lailla menenettelytapa "lex Berner", jossa säädettäisiin karenssiaika ministerille ja ehkä muillekin keskeisille poliittisille vaikuttajille . Esim. yhden vuoden karenssi voisi olla minimi ja  pitempi aika vaikkapa pääministerille sekä entisille pääministereille.

Kun yritykset hankkivat uusia  jäseniä hallitukseen ja varsinkin kun heistä tiedotetaan julkisesti, on päivänselvää että asiasta on keskusteltu etukäteen  kyseisen henkilön kanssa.

Kun hallituksessa istuva ministeri tietää uudesta pestistä, ei hän millään voi sulkea silmiä ja korvia asioilta, joista saattaa olla hyötyä tiedossa olevassa tehtävässä. Pelkkä tilapäinen itsensä jäävääminen ei riitä.

Olisi ryhdikästä, jos Berner itse pyytäisi välittömästi eroa. Muussa tapauksessa pääministerin tulisi erottaa hänet.

Suoraselkäinen toiminta lisäisi politiikan uskottavuutta. Vätystely sen sijaan kasvattaa juopaa poliittisen eliitin ja kansan välille.

 

ps. Tanskassa olisi jo toimittu, mutta Suomihan on Suomi.

]]>
24 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270095-berner-ulos-hallituksesta-valittomasti#comments Epäilys Jääviys Karenssi Fri, 22 Feb 2019 08:25:53 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270095-berner-ulos-hallituksesta-valittomasti
Berner ulos hallituksesta välittömästi? http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270094-berner-ulos-hallituksesta-valittomasti <p>&nbsp;</p><p>Mediaa seuratessa tulee käsitys, että Anne Bernerin tapauksessa juridiset seikat ohittavat moraaliset. Muistuu mieleen kyseisen henkilön hallitusjäsenyys yrityksessä, jolla oli lehtitietojen mukaan kytköksiä&nbsp; tiettyyn veroparatiisiin. Silloinkin selitys oli nykyisen kaltainen: minä ajankohtana&nbsp; hän oli hallituksen jäsen ja milloin erosi.</p><p>Suomesta ilmeisesti puuttuu sekä lainsäädäntö että&nbsp; yleisesti hyväksytty käytäntö miten menetellä kun valtioneuvoston jäsen siirtyy yksyiselle työnantajalle kesken vaalikauden tai heti sen jälkeen . Jos olisi säästyisi&nbsp; monelta aikaa ja tupakkaa!</p><p>Olisi selkeää ja kiireellistäkin säätää&nbsp; lailla menenettelytapa &quot;lex Berner&quot;, jossa säädettäisiin karenssiaika ministerille ja ehkä muillekin keskeisille poliittisille vaikuttajille . Esim. yhden vuoden karenssi voisi olla minimi ja&nbsp; pitempi aika vaikkapa pääministerille sekä entisille pääministereille.</p><p>Kun yritykset hankkivat uusia&nbsp; jäseniä hallitukseen ja varsinkin kun heistä tiedotetaan julkisesti, on päivänselvää että asiasta on keskusteltu etukäteen&nbsp; kyseisen henkilön kanssa.</p><p>Kun hallituksessa istuva ministeri tietää uudesta pestistä, ei hän millään voi sulkea silmiä ja korvia asioilta, joista saattaa olla hyötyä tiedossa olevassa tehtävässä. Pelkkä tilapäinen itsensä jäävääminen ei riitä.</p><p>Olisi ryhdikästä, jos Berner itse pyytäisi välittömästi eroa. Muussa tapauksessa pääministerin tulisi erottaa hänet.</p><p>Suoraselkäinen toiminta lisäisi politiikan uskottavuutta. Vätystely sen sijaan kasvattaa juopaa poliittisen eliitin ja kansan välille.</p><p>&nbsp;</p><p>ps. Tanskassa olisi jo toimittu, mutta Suomihan on Suomi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Mediaa seuratessa tulee käsitys, että Anne Bernerin tapauksessa juridiset seikat ohittavat moraaliset. Muistuu mieleen kyseisen henkilön hallitusjäsenyys yrityksessä, jolla oli lehtitietojen mukaan kytköksiä  tiettyyn veroparatiisiin. Silloinkin selitys oli nykyisen kaltainen: minä ajankohtana  hän oli hallituksen jäsen ja milloin erosi.

Suomesta ilmeisesti puuttuu sekä lainsäädäntö että  yleisesti hyväksytty käytäntö miten menetellä kun valtioneuvoston jäsen siirtyy yksyiselle työnantajalle kesken vaalikauden tai heti sen jälkeen . Jos olisi säästyisi  monelta aikaa ja tupakkaa!

Olisi selkeää ja kiireellistäkin säätää  lailla menenettelytapa "lex Berner", jossa säädettäisiin karenssiaika ministerille ja ehkä muillekin keskeisille poliittisille vaikuttajille . Esim. yhden vuoden karenssi voisi olla minimi ja  pitempi aika vaikkapa pääministerille sekä entisille pääministereille.

Kun yritykset hankkivat uusia  jäseniä hallitukseen ja varsinkin kun heistä tiedotetaan julkisesti, on päivänselvää että asiasta on keskusteltu etukäteen  kyseisen henkilön kanssa.

Kun hallituksessa istuva ministeri tietää uudesta pestistä, ei hän millään voi sulkea silmiä ja korvia asioilta, joista saattaa olla hyötyä tiedossa olevassa tehtävässä. Pelkkä tilapäinen itsensä jäävääminen ei riitä.

Olisi ryhdikästä, jos Berner itse pyytäisi välittömästi eroa. Muussa tapauksessa pääministerin tulisi erottaa hänet.

Suoraselkäinen toiminta lisäisi politiikan uskottavuutta. Vätystely sen sijaan kasvattaa juopaa poliittisen eliitin ja kansan välille.

 

ps. Tanskassa olisi jo toimittu, mutta Suomihan on Suomi.

]]>
0 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270094-berner-ulos-hallituksesta-valittomasti#comments Epäilys Jääviys Karenssi Fri, 22 Feb 2019 08:24:21 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270094-berner-ulos-hallituksesta-valittomasti
Työntekijän riski http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262424-tyontekijan-riski <p>Uuden työsuhteen alussa molemmat niin työnantaja kuin työntekijä ovat uuden edessä: sopivatko he toisilleen. Sitä katsellaan. Riski on molemmilla, onko tullut tehtyä väärä valinta.</p><p>On koeaika, jolloin irtisanominen puolin ja toisin on helpompaa kuin varsinaisen työsuhteen alettua koeajan jälkeen. Työntekijän riskinä on, että irtisanoutumisen syytä ei te-toimistossa katsota hyväksyttäväksi ja hän joutuu olemaan ilman tuloja seuraavat kolme kuukautta.</p><p>Nyt riidellään kovat piipussa, voiko työnantaja irtisanoa työntekijän ihan milloin vain koeajan päätyttyäkin&nbsp;&mdash;&nbsp;ikuisesta koeajasta siis.&nbsp;</p><p>Asiahan ratkeaisi&nbsp;aikuismaisen käytännöllisesti&nbsp;sillä, että toisilleen sopimattomat työnantaja ja työntekijä voisivat erota niin, että&nbsp;toinen saa välittömästi oikeuden työttömyystukeensa ja&nbsp;toinen pääsee välittömästi yrittämään palkata paremman.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uuden työsuhteen alussa molemmat niin työnantaja kuin työntekijä ovat uuden edessä: sopivatko he toisilleen. Sitä katsellaan. Riski on molemmilla, onko tullut tehtyä väärä valinta.

On koeaika, jolloin irtisanominen puolin ja toisin on helpompaa kuin varsinaisen työsuhteen alettua koeajan jälkeen. Työntekijän riskinä on, että irtisanoutumisen syytä ei te-toimistossa katsota hyväksyttäväksi ja hän joutuu olemaan ilman tuloja seuraavat kolme kuukautta.

Nyt riidellään kovat piipussa, voiko työnantaja irtisanoa työntekijän ihan milloin vain koeajan päätyttyäkin — ikuisesta koeajasta siis. 

Asiahan ratkeaisi aikuismaisen käytännöllisesti sillä, että toisilleen sopimattomat työnantaja ja työntekijä voisivat erota niin, että toinen saa välittömästi oikeuden työttömyystukeensa ja toinen pääsee välittömästi yrittämään palkata paremman.

 

]]>
3 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262424-tyontekijan-riski#comments Irtisanominen Karenssi Työttömyystuki Fri, 12 Oct 2018 07:26:02 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262424-tyontekijan-riski
Työttömien simputus kohdistuu valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256306-tyottomien-simputus-kohdistuu-valmiiksi-haavoittuvassa-asemassa-oleviin <p>Kuka tahansa voi joutua työttömäksi.</p><p>Sen sijaan kun olen lukenut artikkeleita työttömien aktiivimallin, työttömien yrittäjyystulkintojen, karenssien ja yrittäjyyskokeilua koskevan lain toteuttamisen aiheuttamista ongelmista, olen huomannut, että kaikki työttömät eivät näytä olevan näiden suhteen samassa veneessä. Melkein aina kun työttömille työvoimatoimistojen mielivaltaisista päätöksistä aiheutuneita haittoja on eritelty, on ollut havaittavissa, että ongelmat ovat kohdistuneet jo ennestään työttömien joukossa kaikkein haavoittuneimmassa asemassa oleviin ja tapauksissa on paljon yhteisiä piirteitä.</p><p>Riskejä työttömälle joutua työvoimatoimiston simputtamaksi kasvattavat mitä ilmeisimmin:</p><p>- työttömyyden pitkittyminen</p><p>- työttömyyskorvauksen koostuminen peruspäivärahoista tai työmarkkinatuesta ansiosidonnaisen päivärahan sijaan</p><p>- mahdollinen ansiosidonnainen päiväraha on pieni</p><p>- työttömällä on ajoittaista tarvetta toimeentulotuelle</p><p>- työttömän aiempi työura on ollut pätkittäinen ja keskittynyt matalapalkka-aloihin</p><p>- työttömän koulutus on puutteellinen tai vanhentunut</p><p>- työtön on yksinhuoltaja, erityisesti yksinhuoltajaäiti tai työttömän työurassa on pitkiä perhe-elämästä johtuvia katkoja</p><p>- työtön yrittää käyttää laskutuspalveluita tai työosuuskuntaa sellaisen yritystoiminnan harjoittamiseen, joka lähemmin tarkasteltuna on oikeasti harrastusmuotoista ja jonka on hyvin epätodennäköistä koskaan tuottaa elinkustannuksiin riittäviä tuloja</p><p>- työttömän terveydentila on heikentynyt</p><p>Riskejä työttömän joutua ongelmiin työvoimatoimiston kanssa taas vähentävät:</p><p>- työttömyyden lyhyt kesto</p><p>- korkea ansiosidonnainen päiväraha</p><p>- työttömän säästöt, sijoitusomaisuus tai velaton omistusasunto</p><p>- ajantasainen koulutus</p><p>- pitkä työura, jonka loppupuolella palkka on ollut korkea ja työtehtävät johto- tai asiantuntijatehtäviä</p><p>Vaikka nämä jälkimmäiset piirteet eivät tule samalla tavalla iltapäivälehtien artikkeleissa esiin kuin ensinmainitut, on hyvä huomata, että varsin monen lähipiirissä on henkilöitä, joilla on kokemuksia työttömyysetuuksien maksatuksesta ajallaan ja työvoimatoimiston ymmärtäväisestä ja ystävällisestä palvelusta. Tiedän esimerkiksi, että eräät korkeakoulutetut, jotka olivat työttömänä vain lyhyen aikaa, eivät joutuneet vastaamaan työvoimatoimiston omiin työtarjouksiin, vaan saivat osoittaa työnhakuaktiivisuutensa useamman kuukauden ajan valitsemalla itse vapailta työmarkkinoilta, mitä paikkoja aikoivat hakea. Kun Oulussa irtisanottiin paljon Nokian asiantuntijatyöntekijöitä, monet heistä saivat runsaasti julkista apua esimerkiksi kalliisiin yksityisiin täydennyskoulutuksiin ja yritystoiminnan starttirahoihin. Taannoin oli myös voimassa vielä työttömyyseläkeputki, johon päässeet saattoivat nostaa korkeaakin ansiosidonnaista päivärahaa pitkäänkin ilman, että työvoimatoimisto asetti ainoatakaan velvoitetta.</p><p>On hyvä, että työttömyysturvajärjestelmä on universaali, mutta sen pitäisi huolehtia nykyistä paremmin niistä työttömistä, jotka ovat taloudellisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa. Työttömille täytyy tarjota oikeaa tietoa ja työttömyysturvapäätösten on oltava helposti ymmärrettäviä ja ennakoitavia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuka tahansa voi joutua työttömäksi.

Sen sijaan kun olen lukenut artikkeleita työttömien aktiivimallin, työttömien yrittäjyystulkintojen, karenssien ja yrittäjyyskokeilua koskevan lain toteuttamisen aiheuttamista ongelmista, olen huomannut, että kaikki työttömät eivät näytä olevan näiden suhteen samassa veneessä. Melkein aina kun työttömille työvoimatoimistojen mielivaltaisista päätöksistä aiheutuneita haittoja on eritelty, on ollut havaittavissa, että ongelmat ovat kohdistuneet jo ennestään työttömien joukossa kaikkein haavoittuneimmassa asemassa oleviin ja tapauksissa on paljon yhteisiä piirteitä.

Riskejä työttömälle joutua työvoimatoimiston simputtamaksi kasvattavat mitä ilmeisimmin:

- työttömyyden pitkittyminen

- työttömyyskorvauksen koostuminen peruspäivärahoista tai työmarkkinatuesta ansiosidonnaisen päivärahan sijaan

- mahdollinen ansiosidonnainen päiväraha on pieni

- työttömällä on ajoittaista tarvetta toimeentulotuelle

- työttömän aiempi työura on ollut pätkittäinen ja keskittynyt matalapalkka-aloihin

- työttömän koulutus on puutteellinen tai vanhentunut

- työtön on yksinhuoltaja, erityisesti yksinhuoltajaäiti tai työttömän työurassa on pitkiä perhe-elämästä johtuvia katkoja

- työtön yrittää käyttää laskutuspalveluita tai työosuuskuntaa sellaisen yritystoiminnan harjoittamiseen, joka lähemmin tarkasteltuna on oikeasti harrastusmuotoista ja jonka on hyvin epätodennäköistä koskaan tuottaa elinkustannuksiin riittäviä tuloja

- työttömän terveydentila on heikentynyt

Riskejä työttömän joutua ongelmiin työvoimatoimiston kanssa taas vähentävät:

- työttömyyden lyhyt kesto

- korkea ansiosidonnainen päiväraha

- työttömän säästöt, sijoitusomaisuus tai velaton omistusasunto

- ajantasainen koulutus

- pitkä työura, jonka loppupuolella palkka on ollut korkea ja työtehtävät johto- tai asiantuntijatehtäviä

Vaikka nämä jälkimmäiset piirteet eivät tule samalla tavalla iltapäivälehtien artikkeleissa esiin kuin ensinmainitut, on hyvä huomata, että varsin monen lähipiirissä on henkilöitä, joilla on kokemuksia työttömyysetuuksien maksatuksesta ajallaan ja työvoimatoimiston ymmärtäväisestä ja ystävällisestä palvelusta. Tiedän esimerkiksi, että eräät korkeakoulutetut, jotka olivat työttömänä vain lyhyen aikaa, eivät joutuneet vastaamaan työvoimatoimiston omiin työtarjouksiin, vaan saivat osoittaa työnhakuaktiivisuutensa useamman kuukauden ajan valitsemalla itse vapailta työmarkkinoilta, mitä paikkoja aikoivat hakea. Kun Oulussa irtisanottiin paljon Nokian asiantuntijatyöntekijöitä, monet heistä saivat runsaasti julkista apua esimerkiksi kalliisiin yksityisiin täydennyskoulutuksiin ja yritystoiminnan starttirahoihin. Taannoin oli myös voimassa vielä työttömyyseläkeputki, johon päässeet saattoivat nostaa korkeaakin ansiosidonnaista päivärahaa pitkäänkin ilman, että työvoimatoimisto asetti ainoatakaan velvoitetta.

On hyvä, että työttömyysturvajärjestelmä on universaali, mutta sen pitäisi huolehtia nykyistä paremmin niistä työttömistä, jotka ovat taloudellisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa. Työttömille täytyy tarjota oikeaa tietoa ja työttömyysturvapäätösten on oltava helposti ymmärrettäviä ja ennakoitavia.

]]>
0 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256306-tyottomien-simputus-kohdistuu-valmiiksi-haavoittuvassa-asemassa-oleviin#comments Aktiivimalli Karenssi Köyhyys Suomessa Työttömyys Sun, 03 Jun 2018 17:01:39 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256306-tyottomien-simputus-kohdistuu-valmiiksi-haavoittuvassa-asemassa-oleviin
Koulutuksen mukaista työtä? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253014-koulutuksen-mukaista-tyota <p>Peruskoulun päättäneen &quot;on pakko&quot; hakea riittävän montaa jatko-opiskelupaikkaa. Ellei hae niin oikeutta sosiaalietuuksiin kavennetaan merkittävästi. Tottakai sitten pitää myös ottaa opiskelupaikka vastaan jos sellaisen saa. Eräs ravintola-alan opiskelija totesi: &quot;ei tää sovi mul ollenkaa.&quot; On kuitenkin päättänyt käydä koulutuksen loppuun ja saada todistuksen. Sen jälkeen pyrkii ehkä matkailualalle.</p><p>En itse ole täysin tyytyväinen siihen, en ole oikeastaan koskaan koulutuksen jälkeen ollut (olin muuten luokan 3. paras ja sain stipendin) että ensimmäisenä tutkintonani opiskelin mm. miten pontikkaa valmistetaan. Atomiabsorptiospektrofotometri oli monimutkaisin laite jota jouduin käyttämään. Olin valmistumiseni jälkeen alalla hetken töissäkin, onneksi en ole enää - ei ole minun alani, ei ole ei.</p><p>Miksi sitten menin töihin tuolle alalle? Siksi, että olin työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana ja sieltä minulle paikka osoitettiin, ja työnantaja suostui minut palkkaamaan. Ellen olisi paikkaa ottanut vastaan niin karenssia olisi pukannut. Taisin liki kaksi vuotta tuossa hommassa aikoinaan olla, nuorena miehenä, välillä pöhnässäkin :-( (asiaa koskeva kommenttini [humalajuominen töissä] <a href="http://christerschoultz.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253003-pitaako-olla-motivoitunut-paihteettomyyteen-raitistuakseen-ei-pida">saattaa tulla tänne</a>).</p><p>Uutistiedon mukaan noin 10% ammattitutkintoa suorittavista (ymmärtää) keskeyttää opintonsa ennen kuin valmistuu. Mielestäni keskeyttäminen on todella fiksu teko silloin jos oikeasti huomaa, että ala ei ole lainkaan sitä mitä haluaa tehdä. Huomaa, että ei todellakaan viihdy alalla - hakiessa alalle kuvitelmat alasta olivat toisenlaiset. Tuolloin on ehdottomasti viisasta keskeyttää opiskelut ja vaihtaa alaa!<br />-noin kun toimii (keskeyttää) niin ei sitten voi TE-toimiston &quot;kääkkäkään&quot; vaatia hakeutumaan alalle töihin, vapaana olevaan paikkaan jonne ei hakijoita ole, sillä perusteella, että; sinulla on koulutus!</p><p>* * *</p><p>Eivät nykylapsistakaan kaikki ole valmiita kuusitoistavuotiaina päättämään mitä tahtovat työkseen tehdä. Ei siihen ole valmiuksia kaikilla lukion käyneillä kahdeksantoistavuotiaillakaan. Silti sitä vaaditaan. Nykyisin yhteiskunta vaatii jopa sitä, että 16-vuotiaan on muutettava yksin asumaan jollei kotinurkilta sopivaa koulutusta löydy.</p><p>Tiedän muuten vuosien takaa erään tapauksen jossa suht hiljainen tyttönen tuollaisen opiskelupaikan perässä muutti about sadan kilometrin päähän kotoaan. Kohtuukänniin hänet siellä muut onnistuivat juottamaan, ja mitä muuta tekivätkään. Tyttö palasi &quot;maitojunalla kotiin&quot; - kenen on vastuu, tai siis oli?</p><p>* * *</p><p>Mielestäni yksi pohtimisen arvoinen malli voisi olla, nyt kun oppivelvollisuuden pidentämistäkin on väläytelty, että peruskoulun jälkeen voisi mennä, jos lukio ei kiinnosta, monialaopintoihin. Tuo olisi kokonaan uudenlainen koulutuspolku.</p><p>Monialaopinnoissa tutustuttaisiin monen eri alan töihin. Osin koulussa teoriatunneilla ja osin käytännössä yrityksissä harjoittelemalla. Voisi olla järkevää, että aloja ei saisi itse valita vaan alat olisivat kaikille samat. Koulutus voisi kestää 2-3 vuotta ja yhden opintovuoden aikana voisi tutusta kolmeen alaan.</p><p>* * *</p><p>Sallin hallituksen kopioida tämän ideani suoraan käytännössä toteutettavaksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Peruskoulun päättäneen "on pakko" hakea riittävän montaa jatko-opiskelupaikkaa. Ellei hae niin oikeutta sosiaalietuuksiin kavennetaan merkittävästi. Tottakai sitten pitää myös ottaa opiskelupaikka vastaan jos sellaisen saa. Eräs ravintola-alan opiskelija totesi: "ei tää sovi mul ollenkaa." On kuitenkin päättänyt käydä koulutuksen loppuun ja saada todistuksen. Sen jälkeen pyrkii ehkä matkailualalle.

En itse ole täysin tyytyväinen siihen, en ole oikeastaan koskaan koulutuksen jälkeen ollut (olin muuten luokan 3. paras ja sain stipendin) että ensimmäisenä tutkintonani opiskelin mm. miten pontikkaa valmistetaan. Atomiabsorptiospektrofotometri oli monimutkaisin laite jota jouduin käyttämään. Olin valmistumiseni jälkeen alalla hetken töissäkin, onneksi en ole enää - ei ole minun alani, ei ole ei.

Miksi sitten menin töihin tuolle alalle? Siksi, että olin työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana ja sieltä minulle paikka osoitettiin, ja työnantaja suostui minut palkkaamaan. Ellen olisi paikkaa ottanut vastaan niin karenssia olisi pukannut. Taisin liki kaksi vuotta tuossa hommassa aikoinaan olla, nuorena miehenä, välillä pöhnässäkin :-( (asiaa koskeva kommenttini [humalajuominen töissä] saattaa tulla tänne).

Uutistiedon mukaan noin 10% ammattitutkintoa suorittavista (ymmärtää) keskeyttää opintonsa ennen kuin valmistuu. Mielestäni keskeyttäminen on todella fiksu teko silloin jos oikeasti huomaa, että ala ei ole lainkaan sitä mitä haluaa tehdä. Huomaa, että ei todellakaan viihdy alalla - hakiessa alalle kuvitelmat alasta olivat toisenlaiset. Tuolloin on ehdottomasti viisasta keskeyttää opiskelut ja vaihtaa alaa!
-noin kun toimii (keskeyttää) niin ei sitten voi TE-toimiston "kääkkäkään" vaatia hakeutumaan alalle töihin, vapaana olevaan paikkaan jonne ei hakijoita ole, sillä perusteella, että; sinulla on koulutus!

* * *

Eivät nykylapsistakaan kaikki ole valmiita kuusitoistavuotiaina päättämään mitä tahtovat työkseen tehdä. Ei siihen ole valmiuksia kaikilla lukion käyneillä kahdeksantoistavuotiaillakaan. Silti sitä vaaditaan. Nykyisin yhteiskunta vaatii jopa sitä, että 16-vuotiaan on muutettava yksin asumaan jollei kotinurkilta sopivaa koulutusta löydy.

Tiedän muuten vuosien takaa erään tapauksen jossa suht hiljainen tyttönen tuollaisen opiskelupaikan perässä muutti about sadan kilometrin päähän kotoaan. Kohtuukänniin hänet siellä muut onnistuivat juottamaan, ja mitä muuta tekivätkään. Tyttö palasi "maitojunalla kotiin" - kenen on vastuu, tai siis oli?

* * *

Mielestäni yksi pohtimisen arvoinen malli voisi olla, nyt kun oppivelvollisuuden pidentämistäkin on väläytelty, että peruskoulun jälkeen voisi mennä, jos lukio ei kiinnosta, monialaopintoihin. Tuo olisi kokonaan uudenlainen koulutuspolku.

Monialaopinnoissa tutustuttaisiin monen eri alan töihin. Osin koulussa teoriatunneilla ja osin käytännössä yrityksissä harjoittelemalla. Voisi olla järkevää, että aloja ei saisi itse valita vaan alat olisivat kaikille samat. Koulutus voisi kestää 2-3 vuotta ja yhden opintovuoden aikana voisi tutusta kolmeen alaan.

* * *

Sallin hallituksen kopioida tämän ideani suoraan käytännössä toteutettavaksi.

]]>
0 Ammattitutkinto Karenssi Koulutus Opiskelu Tutkinto Thu, 29 Mar 2018 01:44:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253014-koulutuksen-mukaista-tyota
Työttömyysturvan uudistus johtaa outoihin ongelmiin! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241228-tyottomyysturvan-uudistus-johtaa-outoihin-ongelmiin <p>Hallitus suunnittelee yhä toteuttavansa voimakkaasti kritisoidun ja asiantuntijoiden tyrmäämän uudistuksen, tai uudistukset, koskien työttömien velvollisuutta etsiä itselleen sopivaa työtä.</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708112200318305_pi.shtml">Hallitus kepittää sekavilla sanktioilla</a> kirjoitti asiasta Iltalehti hetki sitten (kello on nyt 8:30 kun tätä kirjoitan).</p><p>Hallituksen esitykset ovat siis saaneet kritiikkiä, mutta onko kaikki tulossa olevat ongelmat huomattu? Tosin hallitus uskottelee, että ongelmia ei ole tulossa - työttömät ehkä siis sittenkin aktivoituvat ja löytävät töitä kun riittävän kovilla sanktioilla uhataan. Uhkauksin siis toteutetaan utopia jossa töitä on jokaiselle työkykyiselle, ja myös suurelle osalle niitäkin jotka eivät pysty kuin sivusta seuraamaan ja hymyilemään.</p><p><strong>v.2020</strong></p><p>Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Muuttuvatko jotkin asiat jo ennen sitä, vaiko vasta sen jälkeen. Osaavatko työnantajat valmistautua työtaakkaan jonka hallitus on heille sysäämässä?</p><p>Jos itse olisin tuossa tilanteessa työnantaja niin tuskin ainakaan TE-keskukseen avointa paikkaa ilmoittaisin. Tänäkin päivänä jokaista avointa ilmoitettua paikkaa kohti tulee kai keskimäärin viitisenkymmentä hakemusta. On paikkoja joihin on satoja hakijoita - työnantajalla on jo nyt liian usein valinnan vaikeus.</p><p>Vuotta 2020 silmälläpitäen pitäisi varautua myös siihen, että hallituksen mukaan työnhakijat aktivoituvat etsimään myös piilotyöpaikkoja, ja niin varmasti käykin. Muistan hyvin kun eräässä firmassa oli ohjeena, että kiertäviä myyntiedustajia ei oteta vastaan vaan heidät ohjataan heti pois yrityksen tiloista ja alueelta. Sama käytäntö tullee koskemaan aktiivisimpia työnhakijoita, etkä saa edes todistusta siitä, että olet yrittänyt päästä töihin.</p><p><strong>Miten sitten hakea töitä?</strong></p><p>Tottakai mol.fi on yksi hyvä paikka mitä seurata, ja hakemus vaan sisään aina kun on koulutusta vastaava tai vaikka alemman tason paikka - Suomi kun on ylikoulutettu maa. Ei pidä tänäkään päivänä odottaa, että pääsisi koulutustaan vastaaviin hommiin. Toista se oli ennen kun opistotutkinnolla pääsi pankinjohtajaksi.</p><p>Työnhaussa avuksi otetaan tottakai lisääntyvässä määrin puhelin ja sähköposti, paljon suuremmassa määrin kuin tänä päivänä kun monelle riittää se, että lukee viikottain läpi avoimet paikat verkosta ja sanomalehdestä.</p><p>Netistä löytyy yrityksen puhelinnumero, ja hyvässä lykyssä jopa tieto siitä kuka henkilöstöä yritykseen rekrytoi. Ei kun siis soittamaan ja sopimaan haastatteluaikaa - no ei välttämättä onnistu, mutta fiksu työnhakija nauhoittaa puhelun jolloin on dokumentti siitä, että töitä on tullut etsittyä.</p><p>Sähköpostihakemuksesta jää aina itselle kopio, ja firmojen osoitteita löytyy netistä. Sitä kautta on helppoa yrittää hakea myös niitä piilotyöpaikkoja.</p><p>Ellei työllisyysastetta saada kahdessa vuodessa merkittävästi ylös, tuonnen 80%:n nurkille niin kyllä yritykset ovat helisemässä v.2020. Yritykset joutuvatkin joukolla poistamaan yhteystietojaan netistä, ja se hankaloittaa toimintaa. Lisäksi osoitteita ja numeroita pitää vaihtaa uusiin koska vanhat löytyvät välimuistipalvelimilta ja työttömien &quot;vinkkisivuilta&quot;.</p><p>Veikkaan ja voitan: kohti ongelmia me olemme matkalla. Käännytään takaisin hei.</p><p>* * *</p><p>Tämä teksti on toimitettu myös Suomen hallituksen jäsenille 13.8.2017 aamuyhdeksän aikoihin (sähköpostitse).</p><p>&nbsp;</p><p>* * *</p><p><strong>Seuraavaksi 14.8.2017 kello 08:08:</strong> Olenkin yllättäen samaa mieltä kuin <em><strong>Antti Rautio</strong></em> blogissaan syrjinnästä:&nbsp;http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241211-perusteltu-syrjinta-on-taysin-hyvaksyttavaa</p><p>14.8.2017 kello 18:59: Liikaa jätettä päätyy energiakäyttöön</p><p>15.8.2017 kello 13:07: Minä haluan</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus suunnittelee yhä toteuttavansa voimakkaasti kritisoidun ja asiantuntijoiden tyrmäämän uudistuksen, tai uudistukset, koskien työttömien velvollisuutta etsiä itselleen sopivaa työtä.

Hallitus kepittää sekavilla sanktioilla kirjoitti asiasta Iltalehti hetki sitten (kello on nyt 8:30 kun tätä kirjoitan).

Hallituksen esitykset ovat siis saaneet kritiikkiä, mutta onko kaikki tulossa olevat ongelmat huomattu? Tosin hallitus uskottelee, että ongelmia ei ole tulossa - työttömät ehkä siis sittenkin aktivoituvat ja löytävät töitä kun riittävän kovilla sanktioilla uhataan. Uhkauksin siis toteutetaan utopia jossa töitä on jokaiselle työkykyiselle, ja myös suurelle osalle niitäkin jotka eivät pysty kuin sivusta seuraamaan ja hymyilemään.

v.2020

Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Muuttuvatko jotkin asiat jo ennen sitä, vaiko vasta sen jälkeen. Osaavatko työnantajat valmistautua työtaakkaan jonka hallitus on heille sysäämässä?

Jos itse olisin tuossa tilanteessa työnantaja niin tuskin ainakaan TE-keskukseen avointa paikkaa ilmoittaisin. Tänäkin päivänä jokaista avointa ilmoitettua paikkaa kohti tulee kai keskimäärin viitisenkymmentä hakemusta. On paikkoja joihin on satoja hakijoita - työnantajalla on jo nyt liian usein valinnan vaikeus.

Vuotta 2020 silmälläpitäen pitäisi varautua myös siihen, että hallituksen mukaan työnhakijat aktivoituvat etsimään myös piilotyöpaikkoja, ja niin varmasti käykin. Muistan hyvin kun eräässä firmassa oli ohjeena, että kiertäviä myyntiedustajia ei oteta vastaan vaan heidät ohjataan heti pois yrityksen tiloista ja alueelta. Sama käytäntö tullee koskemaan aktiivisimpia työnhakijoita, etkä saa edes todistusta siitä, että olet yrittänyt päästä töihin.

Miten sitten hakea töitä?

Tottakai mol.fi on yksi hyvä paikka mitä seurata, ja hakemus vaan sisään aina kun on koulutusta vastaava tai vaikka alemman tason paikka - Suomi kun on ylikoulutettu maa. Ei pidä tänäkään päivänä odottaa, että pääsisi koulutustaan vastaaviin hommiin. Toista se oli ennen kun opistotutkinnolla pääsi pankinjohtajaksi.

Työnhaussa avuksi otetaan tottakai lisääntyvässä määrin puhelin ja sähköposti, paljon suuremmassa määrin kuin tänä päivänä kun monelle riittää se, että lukee viikottain läpi avoimet paikat verkosta ja sanomalehdestä.

Netistä löytyy yrityksen puhelinnumero, ja hyvässä lykyssä jopa tieto siitä kuka henkilöstöä yritykseen rekrytoi. Ei kun siis soittamaan ja sopimaan haastatteluaikaa - no ei välttämättä onnistu, mutta fiksu työnhakija nauhoittaa puhelun jolloin on dokumentti siitä, että töitä on tullut etsittyä.

Sähköpostihakemuksesta jää aina itselle kopio, ja firmojen osoitteita löytyy netistä. Sitä kautta on helppoa yrittää hakea myös niitä piilotyöpaikkoja.

Ellei työllisyysastetta saada kahdessa vuodessa merkittävästi ylös, tuonnen 80%:n nurkille niin kyllä yritykset ovat helisemässä v.2020. Yritykset joutuvatkin joukolla poistamaan yhteystietojaan netistä, ja se hankaloittaa toimintaa. Lisäksi osoitteita ja numeroita pitää vaihtaa uusiin koska vanhat löytyvät välimuistipalvelimilta ja työttömien "vinkkisivuilta".

Veikkaan ja voitan: kohti ongelmia me olemme matkalla. Käännytään takaisin hei.

* * *

Tämä teksti on toimitettu myös Suomen hallituksen jäsenille 13.8.2017 aamuyhdeksän aikoihin (sähköpostitse).

 

* * *

Seuraavaksi 14.8.2017 kello 08:08: Olenkin yllättäen samaa mieltä kuin Antti Rautio blogissaan syrjinnästä: http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241211-perusteltu-syrjinta-on-taysin-hyvaksyttavaa

14.8.2017 kello 18:59: Liikaa jätettä päätyy energiakäyttöön

15.8.2017 kello 13:07: Minä haluan

]]>
11 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241228-tyottomyysturvan-uudistus-johtaa-outoihin-ongelmiin#comments hallitus Karenssi Pakkohaku Työttömyysturva Työttömyysturvan uudistus Sun, 13 Aug 2017 18:00:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241228-tyottomyysturvan-uudistus-johtaa-outoihin-ongelmiin
Olen pussannut väärää pupua, tipua, sammakkoa - olen työtön http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235745-olen-pussanut-vaaraa-pupua-tipua-sammakkoa-olen-tyoton <p>&nbsp;</p><p>Työttömien syynäystä ja kyykytystä lisätään. Työttömillähän menee muuten liian lujaa ja kivasti?!</p><p>Virkamiesvalmistelussa on kaavailtu, että työnhakijalla olisi velvollisuus hakea esimerkiksi 15:tä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana. <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9565375"><u>http://yle.fi/uutiset/3-9565375</u></a></p><p>Työtönhän ei tietenkään muuten hae töitä ellei käsketä ja pakoteta?!</p><p>Miten työtön todistaa, että on hakenut sen 15 työpaikkaa 3 kk aikana. Suosittelen seuraavaa, hae paikkaa s-postilla ja laita kopio kenttään viestin saajiksi ainakin myös seuraavat tahot : <a href="mailto:kirjaamo@tem.fi"><u>kirjaamo(at)tem.fi</u></a>, <a href="mailto:jari.lindstrom@eduskunta.fi"><u>jari.lindstrom(at)eduskunta.fi</u></a>, <a href="mailto:mika.lintila@eduskunta.fi"><u>mika.lintila(at)eduskunta.fi</u></a>, &nbsp;<a href="mailto:juha.sipila@eduskunta.fi"><u>juha.sipila(at)eduskunta.fi</u></a>, <a href="mailto:kirjaamo.uusimaa@te-toimisto.fi"><u>kirjaamo.uusimaa(at)te-toimisto.fi</u></a> ja tietysti myös oman alueesi te-toimiston kirjaamo ja joku luotettava tuttavasi. &nbsp;Mitä muita tahoja tuleekaan mieleen kun oikein pohtii&hellip;</p><p>N 500,- /kk nettotuloilla on kiva olla vaan kotona ja maata sohvalla, ai mut ulosotto vei jo sen sohvankin&hellip;</p><p>No mutta kivaahan se työttömän elämä on kuitenkin kun &rdquo;ei tarvitse mennä töihin ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista&rdquo; &hellip;. Näkis vaan!!</p><p>Työtön menettäisi myös yhden päivän tuet kuukaudessa, jos hän ei ole edellisten kolmen kuukauden aikana ollut töissä 18 tunnin ajan tai osallistunut vähintään viiden päivän aikana työvoimapoliittiseen palveluun.</p><p>Työvoimapoliittinen palvelu?!?! Suomennos tuosta on kylläkin palkaton työ, ei että työtön saisi palvelua, vaan työtön menee palvelemaan johonkin palkatta. Hiukkasen eroa!!! &nbsp;</p><p>Työvoimapoliittinen palvelu tarkoittaa yleensä kursseja tms joissa työttömät viime päivien tietojen mukaan pussailevat pehmopupuja ja toisiaan ja hierovat takapuoliaan vastakkain. <a href="http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201704112200097548_tb.shtml"><u>http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201704112200097548_tb.shtml</u></a></p><p>Joku koulutettu, joka on nuokin järjestänyt, osaa varmasti kertoa pätevästi mihin työhön moiset puuhat antavat valmiuden.&nbsp;</p><p>Lämpimästi ja kokemuksesta suosittelen työllistyviä työttömiä olemaan käyttämättä yllämainittuja&nbsp;opittuja taitoja tulevilla työpaikoillaan ainakin esimiehensä kanssa.&nbsp;</p><p>Ja&nbsp;missä näitä 18t/3kk työpaikkoja on tarjolla?! Ja Miten selvitä paperirumbasta Kelan ja sossun tukien kanssa jos/kun tuollaisen paikan jostain edes löytäis?! Olemattomilla vakituisilla tuloillakin hakemusrumba on pitkä ja vaikea.</p><p>Kun päättäjät ja virkamiehet saavat näitä kuningas ajatuksia olisi kiva nähdä heidän päänsä sisään ja&nbsp;katsoa mitä siellä liikkuu&hellip;&hellip;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Työttömien syynäystä ja kyykytystä lisätään. Työttömillähän menee muuten liian lujaa ja kivasti?!

Virkamiesvalmistelussa on kaavailtu, että työnhakijalla olisi velvollisuus hakea esimerkiksi 15:tä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana. http://yle.fi/uutiset/3-9565375

Työtönhän ei tietenkään muuten hae töitä ellei käsketä ja pakoteta?!

Miten työtön todistaa, että on hakenut sen 15 työpaikkaa 3 kk aikana. Suosittelen seuraavaa, hae paikkaa s-postilla ja laita kopio kenttään viestin saajiksi ainakin myös seuraavat tahot : kirjaamo(at)tem.fi, jari.lindstrom(at)eduskunta.fi, mika.lintila(at)eduskunta.fi,  juha.sipila(at)eduskunta.fi, kirjaamo.uusimaa(at)te-toimisto.fi ja tietysti myös oman alueesi te-toimiston kirjaamo ja joku luotettava tuttavasi.  Mitä muita tahoja tuleekaan mieleen kun oikein pohtii…

N 500,- /kk nettotuloilla on kiva olla vaan kotona ja maata sohvalla, ai mut ulosotto vei jo sen sohvankin…

No mutta kivaahan se työttömän elämä on kuitenkin kun ”ei tarvitse mennä töihin ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista” …. Näkis vaan!!

Työtön menettäisi myös yhden päivän tuet kuukaudessa, jos hän ei ole edellisten kolmen kuukauden aikana ollut töissä 18 tunnin ajan tai osallistunut vähintään viiden päivän aikana työvoimapoliittiseen palveluun.

Työvoimapoliittinen palvelu?!?! Suomennos tuosta on kylläkin palkaton työ, ei että työtön saisi palvelua, vaan työtön menee palvelemaan johonkin palkatta. Hiukkasen eroa!!!  

Työvoimapoliittinen palvelu tarkoittaa yleensä kursseja tms joissa työttömät viime päivien tietojen mukaan pussailevat pehmopupuja ja toisiaan ja hierovat takapuoliaan vastakkain. http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201704112200097548_tb.shtml

Joku koulutettu, joka on nuokin järjestänyt, osaa varmasti kertoa pätevästi mihin työhön moiset puuhat antavat valmiuden. 

Lämpimästi ja kokemuksesta suosittelen työllistyviä työttömiä olemaan käyttämättä yllämainittuja opittuja taitoja tulevilla työpaikoillaan ainakin esimiehensä kanssa. 

Ja missä näitä 18t/3kk työpaikkoja on tarjolla?! Ja Miten selvitä paperirumbasta Kelan ja sossun tukien kanssa jos/kun tuollaisen paikan jostain edes löytäis?! Olemattomilla vakituisilla tuloillakin hakemusrumba on pitkä ja vaikea.

Kun päättäjät ja virkamiehet saavat näitä kuningas ajatuksia olisi kiva nähdä heidän päänsä sisään ja katsoa mitä siellä liikkuu……

]]>
20 http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235745-olen-pussanut-vaaraa-pupua-tipua-sammakkoa-olen-tyoton#comments Itsemääräämisoikeus Karenssi Työnhaku Työttömät Työttömyysturva Sun, 16 Apr 2017 12:55:16 +0000 Tiina Arlin http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235745-olen-pussanut-vaaraa-pupua-tipua-sammakkoa-olen-tyoton
Voiko työtön syödä terveellisesti? http://marja-liisakalkela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220814-voiko-tyoton-syoda-terveellisesti <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Voiko köyhä syödä terveellisesti?</p><p>Ei tosiaankaan voi . Vaikka tietoa olisi ruoka-aineista,terveellisyydestä,ravintoarvoista ja terveysvaikutuksista.</p><p>Kun putoaa työttömänä köyhyyloukkuun ja tuki on niin mitätön ei siihen auta koulutuskaan.</p><p>Siksi ihmettelen missä lasitornissa alan tutkijatkin on nykyään ?</p><p>HS tänään oli kirjoitus juuri tuosta.&nbsp;</p><p>Jos Suomeen on tuotu -93 lähtien EU Ruoka-apua n.4 milj/kg/vuodessa ,sisältönä on makaroonia,jauhoja,maitojauhetta ym.kuivatavaraa. Lisänä kauppojen -30% &quot;parasta&quot; ennen ja satunnaisesti viottuneita hedelmiä ja kasviksia ,ei niillä terveyttä hoideta kovinkaan hyvin.</p><p>Kun toimeentulotuki koko kuukauden elantoon on 480e sisältäen kaikki vaatteista,ruuasta,puhtaanapitoon ym.</p><p>Ei sillä hedelmiä,vihanneksia osteta. Hyvä kun saa irti HK-sinisen josta tekemällä makkarakastiikkeen perunoiden kanssa saa edes muutamaksi päiväksi vatsansa täyteen .&nbsp;</p><p>Muutama euro päivää kohti ruokaan ei paljon vaihtoehtoja anna.</p><p>Huvittavinta on se että päättäjiltä kysyttiin tulisitteko tuolla summalla toimeen ? 4 sanoi että ehdottomasti tuolla ei voi elää.Vain yksi totesi että vuokra oli ilmeisesti liian suuri kun tuesta ei jäänyt kuin tuo käteen.</p><p>Vielä jos työtön on saanut karenssin Työnvälitykseltä/Kelasta voi tukea leikata 2kk ajan 20%-40% nälkävyötä on kiristettävä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Voiko köyhä syödä terveellisesti?

Ei tosiaankaan voi . Vaikka tietoa olisi ruoka-aineista,terveellisyydestä,ravintoarvoista ja terveysvaikutuksista.

Kun putoaa työttömänä köyhyyloukkuun ja tuki on niin mitätön ei siihen auta koulutuskaan.

Siksi ihmettelen missä lasitornissa alan tutkijatkin on nykyään ?

HS tänään oli kirjoitus juuri tuosta. 

Jos Suomeen on tuotu -93 lähtien EU Ruoka-apua n.4 milj/kg/vuodessa ,sisältönä on makaroonia,jauhoja,maitojauhetta ym.kuivatavaraa. Lisänä kauppojen -30% "parasta" ennen ja satunnaisesti viottuneita hedelmiä ja kasviksia ,ei niillä terveyttä hoideta kovinkaan hyvin.

Kun toimeentulotuki koko kuukauden elantoon on 480e sisältäen kaikki vaatteista,ruuasta,puhtaanapitoon ym.

Ei sillä hedelmiä,vihanneksia osteta. Hyvä kun saa irti HK-sinisen josta tekemällä makkarakastiikkeen perunoiden kanssa saa edes muutamaksi päiväksi vatsansa täyteen . 

Muutama euro päivää kohti ruokaan ei paljon vaihtoehtoja anna.

Huvittavinta on se että päättäjiltä kysyttiin tulisitteko tuolla summalla toimeen ? 4 sanoi että ehdottomasti tuolla ei voi elää.Vain yksi totesi että vuokra oli ilmeisesti liian suuri kun tuesta ei jäänyt kuin tuo käteen.

Vielä jos työtön on saanut karenssin Työnvälitykseltä/Kelasta voi tukea leikata 2kk ajan 20%-40% nälkävyötä on kiristettävä.

]]>
24 http://marja-liisakalkela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220814-voiko-tyoton-syoda-terveellisesti#comments EU Ruoka-apu Karenssi Leipäjono Toimeentulotuki Wed, 03 Aug 2016 15:32:04 +0000 Marja-Liisa Kalkela http://marja-liisakalkela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220814-voiko-tyoton-syoda-terveellisesti
TEM ja Lindström ampuvat kovilla - 100% provisiopalkka ei syy kieltäytyä työstä http://timovaittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215733-tem-ja-lindstrom-ampuvat-kovilla-100-provisiopalkka-ei-syy-kieltaytya-tyosta <p>Ihmiset kääntyvät juridisissa asioissa puoleeni satunnaisen säännöllisesti, vaikka varsinainen juristi en koulutukseltani ole vaan insinööri :)</p><p>&nbsp;</p><p>Sain käteeni asiakkaalle postitetun Työvoimapoliittisen&nbsp; lausunnon (alkuperäiskappale), jossa työnhakijalle määrätään 2kk:n karenssi, koska työvoimaviranomaisen lausunnon mukaan <em>suora lainaus lausunnosta</em>: <strong>Hakija on&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; .&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; .&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; kieltäytynyt tarjotusta yli kaksi viikkoa kestävästä työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen syntymättä jäämisen (TTL 2 a luku 4)</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>Perusteluissa mainitaan lisäksi <em>suora lainaus</em>: <strong>Hakija on kieltäytynyt TE-toimiston tarjoamasta työpaikasta&nbsp;<em>firman nimi&nbsp;</em>Oy, <em>työtehtävä</em>. Esitetty syy, provisioperusteinen palkkaus, ei ole työttömyysturvalain mukainen syy kieltäytyä työstä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkiksi Espoon TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen on suoraan todennut:&nbsp; &quot;Provisiopalkkatöihin annetaan vain vähän työtarjouksia ja niistä neuvotellaan asiakkaan kanssa&quot;. Karenssi päätös ei ole Espoon TE-toimiston. Asiakas ei ole paikkakuntansa TE-toimiston kanssa sopinut 100% provisiopalkkaisten tai muu provisiopalkkaisten töiden tarjoamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Onko vimma määräillä karensseja työttömille työnhakijoille jyrännyt jo ammattitaidon rippeetkin TE-palveluissa?</strong></em> Tulee väistämätä mieleen yksityiset pysäköinninvalvojat, joilla samoin sakkojen määrä korvaa työn laadun.</p><p>&nbsp;</p><p>Tapaus on vireillä ja Eduskunnan oikeusasiamies muun muassa tulee saamaan tiedon tapauksesta, ja saa antaa oman näkemyksensä TE-toimiston toiminnan laillisuudesta, mitä tulee työnhakijoiden tasapuoliseen kohteluun ja yhdenvertaisuusperiaatteeseen. <u>Miten&nbsp;TE-toimiston mielivaltainen päätös tarjota 100% provisiopalkkatyötä vain tietyille (erittäin erittäin harvoille käytännössä) työnhakioille on perusteltavissa</u>? Se ei ole mitenkään perusteltavissa, mielestäni.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Menettely&nbsp;johtaisi&nbsp;varsin nopeasti esimerkiksi siihen, että TE-toimistojen&nbsp;virkailijat alkaisivat&nbsp;toimia bulvaaneina pyhelinmyynti firmoille, jotka&nbsp;pakkosullotaan&nbsp;jokaista neliötä myöten täyteen näitä käytännössä täysin&nbsp;ilmaisia&nbsp;ja riskittömiä työntekijöitä, jotka&nbsp;voivat ainoastaan tuottaa,&nbsp;ja jotka&nbsp; tienaavat sitten&nbsp;jokaisesta myymästään&nbsp;<em>Kalle Ankasta </em>itselleen provisiopalkkaosuutensa verran sitä palkkaa. Halusivatpa tai eivät, sitä ei kysellä,&nbsp;karenssin uhalla. <u>Siinäkö se nyt on - <strong>Suomen UUSI NOKIA:</strong>&nbsp;&nbsp;P</u><u><u>uhelinmyynti </u>jms. täysprovisiopalkka&nbsp;ilmaistyö&nbsp; (ilman edes työttömyysturvaa)</u>?!! Ja sellaista Suomeako Lindström haluaa&nbsp;oikeasti rakentaa? Suomi nousuun! Todella.&nbsp; Ou jeah!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>(lähteet:&nbsp; <a href="http://yle.fi/uutiset/tyotarjoukset_hammentavat_tyottomia/5615190">http://yle.fi/uutiset/tyotarjoukset_hammentavat_tyottomia/5615190</a>)</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmiset kääntyvät juridisissa asioissa puoleeni satunnaisen säännöllisesti, vaikka varsinainen juristi en koulutukseltani ole vaan insinööri :)

 

Sain käteeni asiakkaalle postitetun Työvoimapoliittisen  lausunnon (alkuperäiskappale), jossa työnhakijalle määrätään 2kk:n karenssi, koska työvoimaviranomaisen lausunnon mukaan suora lainaus lausunnosta: Hakija on      .      .      kieltäytynyt tarjotusta yli kaksi viikkoa kestävästä työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen syntymättä jäämisen (TTL 2 a luku 4).

 

Perusteluissa mainitaan lisäksi suora lainaus: Hakija on kieltäytynyt TE-toimiston tarjoamasta työpaikasta firman nimi Oy, työtehtävä. Esitetty syy, provisioperusteinen palkkaus, ei ole työttömyysturvalain mukainen syy kieltäytyä työstä.

 

Esimerkiksi Espoon TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen on suoraan todennut:  "Provisiopalkkatöihin annetaan vain vähän työtarjouksia ja niistä neuvotellaan asiakkaan kanssa". Karenssi päätös ei ole Espoon TE-toimiston. Asiakas ei ole paikkakuntansa TE-toimiston kanssa sopinut 100% provisiopalkkaisten tai muu provisiopalkkaisten töiden tarjoamisesta.

 

Onko vimma määräillä karensseja työttömille työnhakijoille jyrännyt jo ammattitaidon rippeetkin TE-palveluissa? Tulee väistämätä mieleen yksityiset pysäköinninvalvojat, joilla samoin sakkojen määrä korvaa työn laadun.

 

Tapaus on vireillä ja Eduskunnan oikeusasiamies muun muassa tulee saamaan tiedon tapauksesta, ja saa antaa oman näkemyksensä TE-toimiston toiminnan laillisuudesta, mitä tulee työnhakijoiden tasapuoliseen kohteluun ja yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Miten TE-toimiston mielivaltainen päätös tarjota 100% provisiopalkkatyötä vain tietyille (erittäin erittäin harvoille käytännössä) työnhakioille on perusteltavissa? Se ei ole mitenkään perusteltavissa, mielestäni.   

 

Menettely johtaisi varsin nopeasti esimerkiksi siihen, että TE-toimistojen virkailijat alkaisivat toimia bulvaaneina pyhelinmyynti firmoille, jotka pakkosullotaan jokaista neliötä myöten täyteen näitä käytännössä täysin ilmaisia ja riskittömiä työntekijöitä, jotka voivat ainoastaan tuottaa, ja jotka  tienaavat sitten jokaisesta myymästään Kalle Ankasta itselleen provisiopalkkaosuutensa verran sitä palkkaa. Halusivatpa tai eivät, sitä ei kysellä, karenssin uhalla. Siinäkö se nyt on - Suomen UUSI NOKIA:  Puhelinmyynti jms. täysprovisiopalkka ilmaistyö  (ilman edes työttömyysturvaa)?!! Ja sellaista Suomeako Lindström haluaa oikeasti rakentaa? Suomi nousuun! Todella.  Ou jeah! 

 

 

(lähteet:  http://yle.fi/uutiset/tyotarjoukset_hammentavat_tyottomia/5615190)

 

]]>
17 http://timovaittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215733-tem-ja-lindstrom-ampuvat-kovilla-100-provisiopalkka-ei-syy-kieltaytya-tyosta#comments Jari Lindström Karenssi TE-palvelut Tempputyöllistäminen Työministeriö Wed, 20 Apr 2016 22:04:42 +0000 Timo Vaittinen http://timovaittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215733-tem-ja-lindstrom-ampuvat-kovilla-100-provisiopalkka-ei-syy-kieltaytya-tyosta
Ensin ne tulivat hakemaan työttömät http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215665-ensin-ne-tulivat-hakemaan-tyottomat <p>Olihan se ennustettavissa: Työttömien vähäisetkin porkkanat viedään ja tilalle tarjotaan syötäväksi keppiä. Karenssiaika nousee, valvonta lisääntyy, työstä kieltäytyminen taloudellisista syistä estyy. Tiivistettynä jos mediassa esillä olleet ehdotukset menevät läpi, on työttömän raportoitava elämästään säännöllisesti, otettava vastaan kannattamatonta työtä tai alistuttava tekemään karenssin kautta töitä palkatta kuukausitolkulla.</p><p>&nbsp;</p><p>Harmillista kyllä huomata, että vakavasti tarkoittamani uhkakuva muutaman vuoden takaa on toteutumassa. Kirjoitin <a href="http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157670-ajatuksia-ajastamme">5.1.2014 Ajatuksia ajastamme -kirjoituksessa</a>: &quot;Vaikka nykypäivänä voi tuntua hurjalta ajatus, jossa osa kansasta tekee työtä työleireillä ilman terveydenhuoltoa, emme huomaa, miten poliittisesti korrektisti näitäkin asioita voidaan edistää.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Ehdotetut toimet edistävät työleirimäistä mentaliteettia. Toistaiseksi on helpompaa antaa ihmisten asua vuokra-asunnoissaan kuin fyysisesti kasata työttömiä leireille. Luonnollisesti myös tarpeellisten töiden ollessa suhteellisen levinneitä, ei isompia leirejä muistuttavien asuntokompleksien luonti ole järkevää.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Työleiri on kova termi käytettäväksi. Mistä muusta kuitenkaan on käytännössä enää kyse? On oltava valvonnan alaisena ja on tehtävä työtä, joka ei itseä hyödytä millään tasolla. Sattuipa sopivasti työkokeilukin jättämään pois työttömän oikeuden työterveyshuoltoon ja mitä ilmeisimmin myös työtapaturmavakuutukset ovat tuntemattomia tuossa &quot;työllistymistoimessa&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Palataan &quot;told you so&quot;- linjalle. Kirjoitin jo aiemmin mainitussa tekstissäni: &quot;Pikkuhiljaa kuritetaan oikeuksia ja vapauksia toisaalla, kun velvollisuuksia ladataan toisaalle. Lopputuloksena työttömyydestä tulee täyttä työtä, vain, jotta oikeus elää saadaan pitää.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Esitetyt ehdotukset luovat kokonaisuutta, jossa työttömän ihmisarvo on viety. Työttömästä tulee niin valtion, kuntien kuin yritystenkin vapaasti riistettävissä oleva resurssi. Harvoja asia kiinnosti parisen vuotta sitten, asia ei ilmeisesti henkilökohtaisesti kosketa. Asiat ovat siis saaneet edetä rauhassa. Nyt kun nuo muutokset kolkuttavat ovella, monia lähinnä naurattaa, kun ehdotukset tuntuvat niin järjettömiltä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Huumoriarvo tässä touhussa kieltämättä on. Jos nauru jää ainoaksi asiaksi, mitä tilanteen eteen tekee, hyväksyy senkaltaisen eriarvoistamisen ja ihmisoikeuden riistämisen muodon, josta natsi-Saksan luulisi toimivan muistutuksena. Tärkein oppitunti sen ajan toiminnasta on nimenomaan ihmisten arvon väheksyntä perusteilla, jotka eivät mitenkään ihmisen arvoa vähennä. Natsikortin vetäminen voi kuulostaa liioittelulta, vaan on mahdotonta välttää huomauttamasta yhtäläisyyksistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Aikanaan juutalaisia syytettiin Saksan heikosta taloustilanteesta ja tätä kautta heidän syvän traaginen kohtelu oikeutettiin laajemmin. On paikallaan lukea kahdesti, millä sävyllä työttömistä ja syrjäytyneistä on viimeisten vuosien aikana kirjoitettu. Tämä retoriikka on alkanut jo hyvän aikaa sitten, minkä takia työttömien päälle sylkeminen onkin kovin hyväksyttyä: Viesti on sulavasti uponnut.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tahallisena ja tarkoituksenmukaisena en tätä kehityskulkua pidä. Syvästä ymmärtämättömyydestä ja heikosta historian tuntemukesta tämä poliittinen, yhteiskunnallisesti hiljaisen hyväksynnän saanut, linja kyllä kertoo.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Työttömyyden ja vaikean taloustilanteen uutisointia ja tutkimusta viime vuosilta:</p><p>&nbsp;</p><p>Pitkäaikaistyöttömän hinta 600 000 euroa <a href="http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2014/02/24/pitkaaikaistyottoman-hinta-600-000-euroa/20142695/12">http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2014/02/24/pitkaaikaistyottoman-hinta-600-000-euroa/20142695/12</a></p><p>Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 27500 euroa vuodessa <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/67982/Syrjaytynyt+nuori+maksaa+yhteiskunnalle++++27500+euroa+vuodessa">http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/67982/Syrjaytynyt+nuori+maksaa+yhteiskunnalle++++27500+euroa+vuodessa</a></p><p>Laskelma: Työttömyyden hinta 36 miljardia (markkaa) <a href="http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/14.heinakuu/tyot2800.htm">http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/14.heinakuu/tyot2800.htm</a></p><p>Työttömyyden kustannukset 1990-luvun Suomessa <a href="https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100307/003tiainen.pdf?sequence=1">https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100307/003tiainen.pdf?sequence=1</a></p><p>Työttömyyden kulut rajussa nousussa (v. 2015) <a href="http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/04/tyottomyyden-kulut-rajussa-nousussa/20152821/12">http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/04/tyottomyyden-kulut-rajussa-nousussa/20152821/12</a></p><p>Laskuri laskee pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia <a href="http://www.sttk.fi/2015/04/01/laskuri-laskee-pitkaaikaistyottomyyden-kustannuksia/">http://www.sttk.fi/2015/04/01/laskuri-laskee-pitkaaikaistyottomyyden-kustannuksia/</a>&nbsp;</p><p>Valtio työnsi työttömyyden kustannuksia kunnille - Lisälasku lähes 80 miljoonaa euroa <a href="http://yle.fi/uutiset/valtio_tyonsi_tyottomyyden_kustannuksia_kunnille__lisalasku_lahes_80_miljoonaa_euroa/8202685">http://yle.fi/uutiset/valtio_tyonsi_tyottomyyden_kustannuksia_kunnille__lisalasku_lahes_80_miljoonaa_euroa/8202685</a></p><p>Paljonko syrjäytynyt nuori maksaa? <a href="http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/paljonko_syrjaytynyt_nuori_maksaa_">http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/paljonko_syrjaytynyt_nuori_maksaa_</a></p><p>Työttömyys kansantaloudellisena ongelmana (opetushallituksen yhteiskuntaopin opetusmateriaali)&nbsp;&nbsp; <a href="http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/taloustieto/kansantalouden_hairiot_6.html">http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/taloustieto/kansantalouden_hairiot_6.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Pysäytetään tämänsuuntainen kehitys, ennenkuin se pääsee kunnolla alkuun. Voimme lähteä liikkeelle vaikka vastiikkettoman perustulon käyttöönotosta.</p> Olihan se ennustettavissa: Työttömien vähäisetkin porkkanat viedään ja tilalle tarjotaan syötäväksi keppiä. Karenssiaika nousee, valvonta lisääntyy, työstä kieltäytyminen taloudellisista syistä estyy. Tiivistettynä jos mediassa esillä olleet ehdotukset menevät läpi, on työttömän raportoitava elämästään säännöllisesti, otettava vastaan kannattamatonta työtä tai alistuttava tekemään karenssin kautta töitä palkatta kuukausitolkulla.

 

Harmillista kyllä huomata, että vakavasti tarkoittamani uhkakuva muutaman vuoden takaa on toteutumassa. Kirjoitin 5.1.2014 Ajatuksia ajastamme -kirjoituksessa: "Vaikka nykypäivänä voi tuntua hurjalta ajatus, jossa osa kansasta tekee työtä työleireillä ilman terveydenhuoltoa, emme huomaa, miten poliittisesti korrektisti näitäkin asioita voidaan edistää."

 

Ehdotetut toimet edistävät työleirimäistä mentaliteettia. Toistaiseksi on helpompaa antaa ihmisten asua vuokra-asunnoissaan kuin fyysisesti kasata työttömiä leireille. Luonnollisesti myös tarpeellisten töiden ollessa suhteellisen levinneitä, ei isompia leirejä muistuttavien asuntokompleksien luonti ole järkevää. 

 

Työleiri on kova termi käytettäväksi. Mistä muusta kuitenkaan on käytännössä enää kyse? On oltava valvonnan alaisena ja on tehtävä työtä, joka ei itseä hyödytä millään tasolla. Sattuipa sopivasti työkokeilukin jättämään pois työttömän oikeuden työterveyshuoltoon ja mitä ilmeisimmin myös työtapaturmavakuutukset ovat tuntemattomia tuossa "työllistymistoimessa".

 

Palataan "told you so"- linjalle. Kirjoitin jo aiemmin mainitussa tekstissäni: "Pikkuhiljaa kuritetaan oikeuksia ja vapauksia toisaalla, kun velvollisuuksia ladataan toisaalle. Lopputuloksena työttömyydestä tulee täyttä työtä, vain, jotta oikeus elää saadaan pitää."

 

Esitetyt ehdotukset luovat kokonaisuutta, jossa työttömän ihmisarvo on viety. Työttömästä tulee niin valtion, kuntien kuin yritystenkin vapaasti riistettävissä oleva resurssi. Harvoja asia kiinnosti parisen vuotta sitten, asia ei ilmeisesti henkilökohtaisesti kosketa. Asiat ovat siis saaneet edetä rauhassa. Nyt kun nuo muutokset kolkuttavat ovella, monia lähinnä naurattaa, kun ehdotukset tuntuvat niin järjettömiltä. 

 

Huumoriarvo tässä touhussa kieltämättä on. Jos nauru jää ainoaksi asiaksi, mitä tilanteen eteen tekee, hyväksyy senkaltaisen eriarvoistamisen ja ihmisoikeuden riistämisen muodon, josta natsi-Saksan luulisi toimivan muistutuksena. Tärkein oppitunti sen ajan toiminnasta on nimenomaan ihmisten arvon väheksyntä perusteilla, jotka eivät mitenkään ihmisen arvoa vähennä. Natsikortin vetäminen voi kuulostaa liioittelulta, vaan on mahdotonta välttää huomauttamasta yhtäläisyyksistä.

 

Aikanaan juutalaisia syytettiin Saksan heikosta taloustilanteesta ja tätä kautta heidän syvän traaginen kohtelu oikeutettiin laajemmin. On paikallaan lukea kahdesti, millä sävyllä työttömistä ja syrjäytyneistä on viimeisten vuosien aikana kirjoitettu. Tämä retoriikka on alkanut jo hyvän aikaa sitten, minkä takia työttömien päälle sylkeminen onkin kovin hyväksyttyä: Viesti on sulavasti uponnut. 

 

Tahallisena ja tarkoituksenmukaisena en tätä kehityskulkua pidä. Syvästä ymmärtämättömyydestä ja heikosta historian tuntemukesta tämä poliittinen, yhteiskunnallisesti hiljaisen hyväksynnän saanut, linja kyllä kertoo. 

 

Työttömyyden ja vaikean taloustilanteen uutisointia ja tutkimusta viime vuosilta:

 

Pitkäaikaistyöttömän hinta 600 000 euroa http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2014/02/24/pitkaaikaistyottoman-hinta-600-000-euroa/20142695/12

Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 27500 euroa vuodessa http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/67982/Syrjaytynyt+nuori+maksaa+yhteiskunnalle++++27500+euroa+vuodessa

Laskelma: Työttömyyden hinta 36 miljardia (markkaa) http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/14.heinakuu/tyot2800.htm

Työttömyyden kustannukset 1990-luvun Suomessa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100307/003tiainen.pdf?sequence=1

Työttömyyden kulut rajussa nousussa (v. 2015) http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/04/tyottomyyden-kulut-rajussa-nousussa/20152821/12

Laskuri laskee pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia http://www.sttk.fi/2015/04/01/laskuri-laskee-pitkaaikaistyottomyyden-kustannuksia/ 

Valtio työnsi työttömyyden kustannuksia kunnille - Lisälasku lähes 80 miljoonaa euroa http://yle.fi/uutiset/valtio_tyonsi_tyottomyyden_kustannuksia_kunnille__lisalasku_lahes_80_miljoonaa_euroa/8202685

Paljonko syrjäytynyt nuori maksaa? http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/paljonko_syrjaytynyt_nuori_maksaa_

Työttömyys kansantaloudellisena ongelmana (opetushallituksen yhteiskuntaopin opetusmateriaali)   http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/taloustieto/kansantalouden_hairiot_6.html

 

 

Pysäytetään tämänsuuntainen kehitys, ennenkuin se pääsee kunnolla alkuun. Voimme lähteä liikkeelle vaikka vastiikkettoman perustulon käyttöönotosta.

]]>
72 http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215665-ensin-ne-tulivat-hakemaan-tyottomat#comments Kotimaa Karenssi Natsikortti Perustulo Työleirit Työttömyys Tue, 19 Apr 2016 15:27:42 +0000 Jonna Purojärvi http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215665-ensin-ne-tulivat-hakemaan-tyottomat
Löysiä työttömiä vai löysää työllisyyspolitiikkaa? http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215603-loysyytta-tyottomilta-vai-loysaa-tyollisyyspolitiikkaa <p>&nbsp;</p><p>Katsoin työministeriön infon ja luin tiedotteen liitteet sekä lakiesitysluonnoksen.</p><p>Tiedotustilaisuudesta: Noin 90 %:ssa kysymyksistä ministeri jätti vastaamatta siihen, mitä toimittaja oli kysynyt. Kun kyse oli luvuista tai yksityiskohdista, hän siirsi vastaamisvuoron virkamiehille. Heräsi kysymys, hallitseeko ministeri ollenkaan ministeriönsä esitysten yksityiskohdat ja onko hän perehtynyt niihin riittävästi?</p><p>Omaa työttömyyskokemustaan hän osasi kuvata sujuvasti, kun toimittaja kysyi.</p><p>Miksi ministeri on näin epävarma ja epämääräinen näin merkittävän lainmuutospaketin esittelyssään?</p><p><a href="http://www.tem.fi/tyo/tiedotteet_tyo?89506_m=120325">http://www.tem.fi/tyo/tiedotteet_tyo?89506_m=120325</a></p><p><strong>EI VAIKUTUKSIA, MUTTA TIUKENNAMME KUITENKIN</strong></p><p>Lakiesitykluonnoksessa pistää silmään, että joka toisella sivulla arvioidaan työttömyysturvan ehtojen kiristyksillä olevan &quot;vain pieniä vaikutuksia&quot; työttömyyden tai työttömyysturvamenojen vähenemiseen ja että ne leikkaavat vain marginaalisilta työttömien ryhmiltä.</p><p>Miksi ihmeessä hallitus haluaa ne sitten toteuttaa? Ja itsetarkoituksellisesti kiristää ennestään heikossa asemassa olevien ihmisten vapautta? Ja lisätä sanktioita ja niistä seuraavia toimeentulo-ongelmia?</p><p>Koko &quot;toimenpidepaketista&quot; henkii tausta-ajatus, että on olemassa suuri joukko työttömäksi jättäytyviä ihmisiä, jotka tekevät sen tahallaan saadakseen lepäillä pari kuukautta tai peräti pari vuotta sohvalla pienen työttömyyspäivärahan turvin.</p><p><strong>MITEN AUTETAAN VAIKEIMMIN TYÖLLISTYVIÄ?</strong></p><p>Työttömälle asetettavien velvoitteiden kiristykset halutaan suunnata etenkin työttömyytensä alussa oleviin. Samoin lisäpalvelut, palkkatuet ym. sanotaan kohdistettavan vastaisuudessa pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen eli alle vuoden työttömänä olleisiin.</p><p>Kaunis ajatus, mutta tarkoittaako se, että hallitus nostaa kädet pystyyn ennätysmäisen pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyyden kovan ytimen eli vaikeasti työllistyvien epätoivon edessä?</p><p>Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttämänä olleita on nyt 122 000. Se on tasan 1/3 kaikista työttömistä. Maassa on nyt 20 000 pitkäaikatyötöntä enemmän kuin Sipilän hallituksen ja työministeri Lindströmin aloittaessa työnsä.</p><p>En löydä paketista juuri mitään, mikä tulisi avuksi näille 122 000 pitkäaikaistyöttömälle, etenkään heistä pisimpään työttöminä olleille ja heistä yli 50-vuotiaille. Sille porukalle, joka ei kovasta hakemisestaan huolimatta saa työtä ja jota työnantajat tutkimustenkin mukaan eivät kerta kaikkiaan halua palkata.</p><p><a href="http://www.tem.fi/files/44907/TKAT_Helmi_2016.pdf">http://www.tem.fi/files/44907/TKAT_Helmi_2016.pdf</a></p><p><strong>KOLMANNELTA SEKTORILTA LEIKATAAN SIIVET</strong></p><p>Päinvastoin, työministeri haluaa leikata niitä rahoja, joilla on edes jotenkin voitu auttaa näitä vaikeimmassa asemassa olevia. Tämän hän tekee ilmoittaessaan leikkaavansa kolmannen sektorin organisaatioille myönnettäviä määrärahoja ja 100 %:na maksettavaa palkkatukea niiden työllistämille ihmisille.</p><p>Mahtaako ministeri olla ollenkaan kärryillä, mikä merkitys näiden organisaatioiden tekemällä työllä on työttömille?</p><p>Tämän sijaan ministeri tarjoaa järjestöille &quot;vuoden 2016 loppuun mennessä linjaukset, joissa määritellään kolmannen sektorin rooli julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajina&quot;.</p><p>&quot;Tavoitteena on parantaa työttömien työllistymisvalmiuksia niin, että siirtyminen normaaleille työmarkkinoille olisi nykyistä vaikuttavampaa&quot;, ministeri lupaa.</p><p>Eli työministeri leikkaa järjestöjen rahat, kutsuu nämä neuvottelupöytään ja kertoo miten väärin nämä ovat tähän asti työllistäneet ja auttaneet. Ja lopuksi opastaa miten näiden kuuluu tulevaisuudessa työllistää.</p><p><strong>PAREMPI VUOSI SOHVALLA KUIN TÖISSÄ</strong></p><p>Työministeri myös vie näiden pisimpään (yli 2 vuotta) työttömänä olleiden tähänastisen oikeuden saada palkkatukea 2 vuotta. Heidän palkkatukioikeutensa leikataan 1 vuoteen kuten muillakin.</p><p>Jos kerran mahdollistetaan työttömyysturvan käyttö &quot;aktiivisena&quot; palkkatukena, niin eikö yhteiskunnan kannalta olisi järkevämpää, että he voisivat olla työttömyyspäiväraha palkkatukenaan työssä 2 vuotta sen sijaan, että he joutuvat lopettamaan työn 1 vuoden jälkeen ja palaamaan kotisohvalle?</p><p><strong>TYÖTTÖMYYSTURVAN AKTIVOIMINEN VALOPILKKU</strong></p><p>Ainoa valopilkku niin pitkäaikaistyöttömille kuin muille työttömille on sen mahdollistaminen, että työtön voi käyttää työttömyysturvansa valtion maksamaa osaa eli peruspäivärahan määrää palkkatukena tai starttirahana. Tämä (toivottavasti) poistaa nykyisen byrokratian tuen anomisessa ja myöntämisessä ja sen epäämisen määrärahojen riittämättömyyden vuoksi.</p><p>Epäselvää on, aikooko hallitus leikata tällä saatavien &quot;säästöjen&quot; perusteella valtion budjettirahoista tulevia palkkatukia, joilla nyt voidaan maksaa selävsti suurempi osa työttömän palkasta kuin edellä mainittu peruspäivärahan määrä eli noin 700 euroa.</p><p>Myönteistä on myös turhan byrokratian poistaminen työttömän matka-avustuksesta ja muuttokustannusavustuksesta.</p><p><strong>MISTÄ RESURSSIT HEIKOIMPIEN AUTTAMISEEN</strong></p><p>Kaikkein vaikeimmin työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä oikeus työttömyysturvan käyttämiseen starttirahana tuskin hyödyttää.</p><p>Työttömyysturvan käyttö palkkatukena voi hyödyttää heitäkin.</p><p>Mutta kaikkien suurin merkitys heille on räätälöidyillä työvoimapalveluilla tai työvoimaviranomaisten tai kolmannen sektorin järjestämillä tukityöpaikoilla.</p><p>Heidän mahdollisuutensa löytää omin voimin työtä avoimilta markkinoilta edes palkkatukiseteli kädessään ovat arvioni mukaan vähäiset elleivät olemattomat. Eikä kaikilla heistä ole voimiakaan siihen.</p><p>Eli erilaiset tukipalvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä kaikkein vaikeimmin työllistyville, kaikkein heikoimmassa asemassa oleville työttömille.</p><p>Vaikeasti työllistyviä eli yli 2 vuotta työttömänå olleita on Suomessa nyt noin 50 000 ihmistä eli 15 %:a kaikista työttömistä. Heidän määränsä on 2-kertaistunut viimeksi kuluneen 5 vuoden aikana. Heidän määränsä ylittää pian tähänastisen ennätyksen, joka on vuodelta 1996.</p><p><a href="https://www.tem.fi/files/31857/I_pitka_2015.pdf">https://www.tem.fi/files/31857/I_pitka_2015.pdf</a></p><p>Työttömyyden kova ydin on Suomessa kohta suurempi ongelma kuin koskaan modernin hyvinvointi-Suomen aikana.</p><p>Näiden ihmisten tukipalveluista työministeri jo ilmoitti leikkaavansa, kun hän leikkaa kolmannen sektorin toiminnasta.</p><p>Myös julkisiin työvoimapalveluihin käyttettävät rahat tulevat käytännössä leikkaantumaan, koska ministeri sanoi, ettei työllisyysmäärärahoja tulla lisämään, vaikka työttömyys yhä kasvaisikin. Käytännössähän tämä tarkoittaa määrärahojen leikkaantumista yhtä työtöntä kohden laskettuna, todennäköisesti yhä kiihtyvällä vauhdilla.</p><p>Ministeri sanoi: &quot;Olemassa olevia resursseja käytetään jatkossa tehokkaammin ja vaikuttavammin. Pyrimme saamaan enemmän aikaan nykyisillä rahoilla&rdquo;.</p><p>Samaan aikaan hän väittää kiertäneensä työvoimatoimistoja ja nähneensä ja tiedostavansa, miten ahtaalla työttömiä palvelevat työntekijät ovat. Ja hänen tiukka johtopäätöksensä kaikesta tästä on : määrärahoja työvoimapalveluihin ei missään nimessä voida lisätä.</p><p>Millä ihmetempulla Jari Lindsrtöm saa työvoimatoimistojen toiminnan &quot;tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi&quot; nykyisillä resursseilla, kun hän ei ole saanut tähänkään asti? Milloin kuulemme ne keinot?</p><p><strong>HALLLITUS KUUNTELEE YRITTÄJIÄ, MUTTEI STARTTIRAHAYRITTÄJIÄ</strong></p><p>Kuten jo edellä totesin, uusi mahdollisuus käyttää peruspäivärahan (noin 700 euroa kuukaudessa) osuus työttömyyturvasta starttirahana on hyvä uudistus. Se poistaa pullonkaulan, johon monen työttömän yksinyrittäjän firman käynnistäminen on pysähtynyt, koska edelliden ja nykyinen hallitus ovat alibudjetoineet työministeriön tukimäärärahat suhteessa täysin ennustettavissa olleeseen työttömyyden kasvuun.</p><p>Byrokratia vähenee ja jokaisella halukkaalle työttömälle avautuu mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä halutessaan. Siis jos työttömyysturvan käyttö starttirahana vapautetaan täydellisesti kaikesta työvoimatoimiston tarveharkinnasta. Nythän työvoimatoimistolla on ollut valta olla myöntämättä starttirahaa, jos työttömän liikeidea ei ole heitä vakuuttanut tai jos työttömällä on esimerkiksi henkilökohtaisia maksuhäiriöitä.</p><p>Nyt toivottavasti starttiraha jää enää kiinni ainoastaan työttömän omasta motivaatiosta ja tahdosta! Ja miksei jäisi, jos siitä kerran ihmisen omalla työttömyyskorvauksella rahoitettuna tulee käytännössä kustannusneutraali valtiolle?</p><p>Sitä vastoin en ymmärrä, miksi starttirahan enimmäiskestoa pitää leikata?</p><p>Nyt sitä voidaan myöntää 18 kuukaudeksi ja työministerin esityksen mukaan tulevaisuudessa vain 12 kuukaudeksi. Starttiraha on nykyisellään käsittääkseni liikkunut keskimäärin 500 - 700 euron välillä kuukaudessa. Se on hyvin pieni raha ihmisen perustoimeentulon turvaamiseen vaativalla yrittäjyyden alkutaipaleella.</p><p>Starttirahaa käyttäneille tehtyjen kyselyiden mukaan enemmistö heistä on kokenut starttirahan aivan liian pieneksi ja nykyisenkin enimmäisajan sen saamiseksi liian lyhyeksi.</p><p>Hallitus suunnittelee lisäävänsä kaikenlaista taloudellista apua yrittäjille ja yrityksille runsain käsin, sen mukaan minkä nämä ovat hallitukselle kertoneet ongelmiksi. Miksei hallitus nyt kuuntele yrittäjäksi ryhtyineiden työttömien näkemyksiä ja kokemuksia, vaan leikkaa starttirahan enimmäispituutta vastoin heidän toivomuksiaan?</p><p>Jos starttirahaa aletaan maksaa ihmisen omasta työttömyyskorvauksesta, eikö sekin sitten käytännössä muodostu valtiolle kustannusneutraaliksi?</p><p>Jos ihmisen maksaa starttirahansa itse omista päivärahoistaan, eikö ole ihan sama valtiolle, saako hän käyttää sitä 18 kuukautta vai 12 kuukautta?</p><p><strong>VANHAT HÖLMÖYDET UUSIEN HÖLMÖYKSIEN PERUSTELUNA</strong></p><p>Työministeriön hallitusneuvos Päivi Kerminen perusteli tiedotustilaisuudessa starttirahan enimmäiskeston leikkaamista sillä, että tähänkin asti vain pienelle osalla yrittäjäksi ryhtyneistä on maksettu starttirahaa yli vuoden.</p><p>Olisikohan syynä ollut, että hallitus on vuosi toisensa jälkeen alibudjetoinut starttirahamäärärahat ennustettavissa olleeseen tarpeeseen nähden ja TE-keskusten asiantuntijat ovat vastoin tahtoaan joutuneet myymään työttömille yrittäjäksi ryhtyville &quot;ei oota&quot;?</p><p>Eli kun hallituksen typerä työllisyyspolitiikka on estänyt starttirahojen täysimääräisen hyödyntämisen kentällä, työministeriö katsoo nyt, että se on todiste yli vuotta pidemmän starttirahan tarpeettomuudesta ja jatkaa samaa työllisyyspoliittista hölmöilyä.</p><p><strong>MINIMI ON MONESTI TYÖHALLINNON MAKSIMI</strong></p><p>Hallitusneuvos Päivi Kerminen korosti tiedotustilaisuudessa ammattisuojan osalta, ettei ammattitaitosuojaa olla kokonaan poistamassa, vaan asiassa edetään yksilöllisesti ja &rdquo;terveen järjen käyttö on mahdollista&rdquo;.</p><p>Itse en luota kovin paljoa terveen järjen käyttöön, kun työhallinto tekee päätöksiä yksittäistä työtöntä koskevista velvoitteista ja sanktioista, joten tuon argumentin käyttö herättää minussa huolta.</p><p>Käytäntö &ndash; ja osin myös työttömyysturvan ehtoja koskeva tutkimus &ndash; on osoittanut, että kun työhallinto käyttää valtaa työnhakijaa kohtaan, minimistä tulee herkästi maksimi.</p><p>Jos jossakin asiassa on periaatteessa jätetty harkintavaltaa kentälle, virkailijat tekevät varmuuden vuoksi päätöksiä tiukimman mukaan, välttääkseen mahdolliset seuraamukset itselleen.</p><p>Jostain syystä työhallinnossa vain tehdään mm. työttömille määrättävistä sanktioista hyvin mekaanisia päätöksiä ilman harkinnanvaraa. Ja virkailijoiden perustelu monessa tapauksessa on, etteivät laki tai muut määräykset anna liikkumavaraa.</p><p>Jopa silloin, vaikka ne tarkkaan ottanen antaisivatkin. Siitä huolimatta, ettei kyse välttämättä ole edes laista tai säädöksestä, vaan vain ministeriön antamista menettelytapaohjeista.</p><p><strong>MINISTERI KÖYHÄN TYÖTTÖMÄN HALVAN AUTON KIMPUSSA</strong></p><p>Toinen yksittäinen ihmetyksen kohteeni on esitetyt uudet määräykset siitä, miten työttömän työn vastaanottamisen velvoittavuuteen vaikuttaisi se, pystyykö hän käymään kauempana sijaitsevassa työpaikassa omalla autollaan vai ei.</p><p>Eikö riittäisi säädökseksi, että työttömän täytyy pystyä tekemään työmatkat julkisella liikennevälineellä alle kolmen tunnin päivässä ja jättää ihmisten oman auton käyttö heidän harkintaansa?</p><p>Oman auton käyttö perusteena laissa jopa sanktiot mahdollistavana on mielestäni ylipäätään outo niin tällä hetkellä voimassa olevassa kuin esitetyssä työttömyysturvalainsäädännössä.</p><p>Työministeri Lindström perusteli tiedotustilaisuudessa ehtojen ja sanktioiden tiukentamista seuraavasti: &rdquo;Ei tässä mitää mullistavaa ole, vaan siirrymme lähemmäksi järjestelmää, jollaiset ovat jo Ruotsissa ja Tanskassa. Meillä vastikkeellisuudessa on ollut löysempi linja&rdquo;.</p><p>Mahdetaanko kovin monen muun EU-maan työttömyysturvalainsäädännöissä olla kohtia, joissa työttömän velvollisuuksiin ja sanktioihin vaikuttaa, omistaako hän auton vai ei?</p><p>Eikö tämä ole perustuslainkin vastainen? Sehän asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan velvoitteiden ja sanktioiden suhteen sen mukaan, mitä hän omistaa? Omistaako auton vai ei.</p><p>Eikö tämän tason lainsäädännössä riittäisi viittaaminen julkisten liikenneyhteyksien mahdollistamiseen työmatkailuun?</p><p>Voin vain kuvitella, millaisia tulkitatapauksia tämä aiheuttaa työvoimatoimistoissa ja TE-keskuskuksissa, jotka edellä mainitsemani mukaan yleensä siis tekevät sanktiopäätöksiään kovimman mukaan varmuuden vuoksi.</p><p>Entä jos perheessä on vain yksi auto, jota toinen puoliso tarvitsee työmatkoihin? Täytyykö hänen lopettaa työssä käynti ja antaa auto työttömän puolison käyttöön?</p><p>Entä jos pienituloisen työttömän auto on muutamalla sadalla ostettu, jolla hänen on ollut tarkoitus liikkua vain lyhyitä matkoja asuinpaikkakunnalla?</p><p>Jos hänen täytyy alkaa ajaa sillä päivittäin esim. kolmen tunnin edestakaisia työmatkoja (noin 300 km joka päivä) mitä tapahtuu, jos halpa auto menee rikki eikä henkilöllä ole uuden työpaikan pienen palkan (hallituksen esityksen mukaan jopa työttömän ansiosidonnaista työttömuusturvaa pienemmän) vuoksi ole varaa korjauttaa sitä?</p><p>Joutuuko hän sanoutumaan irti työstään ja TE-keskuksen juristi määrää hänelle ministeri Lindströmin esittämän 3 kuukauden pituisen karenssin työttömyysturvan saannille?</p><p><strong>HALLITUKSEN AINOA KEINO: TURHAT TYÖTARJOUKSET?</strong></p><p>Ministeri Lindström julisti tiedotustilaisuudessa, että työttömien auttamispalveluista tehdään tähän astista tehokkaammat, vaikka rahoja leikataan, koska &rdquo;resursseja käytetään jatkossa tehokkaammin ja vaikuttavammin&rdquo;.</p><p>Tänä päivänä julkistetusta paketista en löytänyt juuri lainkaan konkreettisia esityksiä, miten työttömälle tarjottavia auttamispalveluja parannetaan.</p><p>Ellei sellainen ole hallitusneuvos Kermisen esittelemä &rdquo;profilointityökalu&rdquo;, jolla uudesta työttömästä tehdään analyysi, jonka perusteella arvioidaan hänen riskinsä joutua pitkäaikaistyöttömäksi ja sen myötä onko hän aputoimien arvoinen.</p><p>Kun on tutustunut työministeriön tähänastisiin työttmien &rdquo;profilointityökaluihin&rdquo; ei tältä tulevaltakaan työkalulta rohkene odottaa kovin syvälle menevää analysointia.</p><p>Yksi työvoimatoimiston auttamiskeino ministeriön tiedotustilaisuuden kalvoista toki löytyi: niin Stubbin kuin Sipilän hallitusten ylistämä työllisyyspoliittinen ihme eli &rdquo;työtarjoukset&rdquo;. Hallitusneuvos Kerminen ylpeänä kertoi, että &rdquo;työvoimatoimisto tekee jatkossa nykyistä usemmalle työttömälle työtarjouksia&rdquo;.</p><p>Ministeri Lindström kehui, että vähenevistä määrärahoista huolimatta työministeriö lisää toimiensa &rdquo;tehokkuutta ja vaikuttavuutta&rdquo;.</p><p>Työministeriö on nyt parissa vuodessa kolminkertaistanut ns. työtarjouksien määrän. Jos työtön ei hae työtarjouksessa esitettyä paikkaa, hän saa kuukauden karenssin työttömyysturvaansa. Käytännössä ilman mitään harkintavallan käyttöä.</p><p>Työtarjous ei ole oikeasti työtarjous, vaan työvoimatoimiston työttömälle lähettämä kirje, jossa työtöntä kehotetaan hakemaan tiettyä työpaikkaa. Jos työtön ei juuri sitä paikkaa ole hakenut syystä tai toisesta, työvoimatoimisto langettaa karenssin, vaikka työtön todistaisi hakeneensa sataa muuta työpaikkaa muutaman kuukauden sisällä eli todistaisi aktiiivisuutensa.</p><p>Työministeriölle ei siis riitä työtarjousten kolminkertaistaminen, vaan se haluaa nelin- tai viisinkertaistaa ne. Siitä huolimatta, ettei se millään tavalla seuraa järjestelmällisesti ja valtakunnallisesti, ovatko työtarjousten lähettäminen ja niiden nouttattamatta jättämisestä langetetut myöskin moninkertaistetut työtarjoukset millään tavalla lisänneet työttömien työllistymistä.</p><p>Työministeriö on teettänyt toistaiseksi yhden alustavan seurantatutkimuksen työtarjousten &rdquo;tehosta ja vaikuttavuudesta&rdquo; niitä saaneiden työttömien työllistymiseen. Sen mukaan työtarjouksen saaneiden työllistyminen oli ollut vähäisempää kuin niitä saamattomien.</p><p>Tiedotustilaisuudessa työministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen ylpeänä esitteli todisteita työtarjousten tehosta. Työministeriön mukaan tehon todistaa se, että työtarjousten lähettämisen myötä myös kehottettujen työpaikkojen hakematta jättämisestä työttömälle langetettujen sanktioiden määrä on moninkertaistunut.</p><p>Työministeriön mukaan vuonna 2015 yhteensä 50 000 työtöntä sai kuukauden karenssin työttömyysturvaan, koska oli &rdquo;kieltäytynyt työstä&rdquo; (suurin osa todennäköisesti siitä syystä, ettei ollut syystä tai toisesta osoittanut hakeneensa työvoimatoimiston ehdottamaa työpaikkaa).</p><p>Tähän päälle voidaan laskea todennäköisesti Räisäsen kalvossaan &rdquo;toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä&rdquo; (eli oletettavasti suuri osa työtarjouksiin vastaamattomista) ns. ikuisen karenssin saaneet noin 10 000 työtöntä.</p><p>Kun työvoimatoimisto vuonna 2015 eväsi 50 000 työttömältä työttömyysturvan työttömiltä, jotka eivät olleet hakeneet tiettyjä työvoimiston ehdottamia työpaikkoja, heidän toimeentulokustannuksensa siirtyivät kuntien kontolle. Samoin niiden ns. ikuisen karenssin saaneen 10 000 työttömän vähintään usean kuukauden toimeentulokustannukset siirtyivät kunnan kontolle.</p><p>Siis: viime vuonna <a href="tel:50 000 - 60 000">50 000 - 60 000</a> työtöntä joutuivat Stubbin ja Sipilän hallitusten &quot;linjausten&quot; vuoksi toimeentulo-ongelmiin siksi, etteivät he hakeneet työpaikkaa, johon heillä kuvitellusti olisi ollut mahdollisuuksia ja johon he kuvitellusti olisivat työllistyneet.</p><p>Itse asiassa työministeriön mielestäni kieroutunut logiikka tarkoittaa, että jos sanktion saaneet työttömät olisivat hakeneet eli ottaneet vastaan työvoimatoimiston &rdquo;työtarjouksen&rdquo; varmasta työpaikasta, niin työministeriön mukaan Suomessa olisi nyt 50 000 työtöntä vähemmän!</p><p>Voihan työministeriön toiminnan tehokkuuden näinkin laskea, mutta todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.</p><p><strong>MISSÄ TYÖTTÖMÄN OIKEUDET</strong></p><p>Pelkkien velvoitteiden ja sanktioiden lisäämisen ohella työministeri Lindström olisi voinut valmistuttaa alaisillaan esityksiä turhan byrokratian ja esteiden poistamiseksi esimerkiksi työttömien kouluttautumiselta.</p><p>Elinikäinen oppiminen ja uudelleen kouluttautuminen on kaikkien tunnustama arvo nyky-Suomessa. Sen perusteella lainsäädännön tehtävän pitäisi olla mahdollistaa ihmisten oppimista kaikilla tavoilla. Eikä estää ja vaikeuttaa sitä kaikilla tavoilla.</p><p>Tästä huolimatta työministeriö pitää yhä yllä jäykkää järjestelmäänsä, jossa työttömän täytyy anoa erillistä oikeutta opiskeluun, itsensä kehittämiseen, työmarkkinakelpoituutensa parantamiseen, osaamisensa päivittämiseen ja uudelleen kouluttautumiseen.</p><p>Mielestäni työhallinnon ja yhteiskunnan näkökulman pitäisi olla, että oppiminen on aina hyvästä ihmiselle. Jos hän siinä samalla haluaa hakea työtä ja sitoutuu ottamaan työtä vastaan ja jos saa ja keskeyttämään opiskelunsa, niin mielestäni lähtökohtaisesti mikä tahansa opiskelu työttömyysturvaa saadessa pitäisi hyväksyä.</p><p>Nyt meillä on erittäin byrokraattinen ja pykäliin ripustautuva työhallinnon käytäntö, jossa yksittäinen virkamies saattaa päättää satojen työttömien ja koulutusohjelmien kohdalla, ovatko ne työttömän &rdquo;työllistymisedellytyksiä parantavia&rdquo;.</p><p>Tämänpäiväisessä työministeriön tiedotustilaisuudessakin toistetun terveen järjen mukaan pitäisi olla selvää, ettei yksittäisillä virkamiehillä voi tällaista asiantuntemusta olla.</p><p>Ihmettelen, miksei hallitus ottanut tätä puolta työttömän asemassa käsittelyyn, jos sen tavoitteena oli tehostaa ihmisten työllistymistä?</p><p><strong>LÖYSÄÄ VAI EI LÖYSÄÄ</strong></p><p>Työministeri Lindström esitti tiedotustilaisuudessa työttömien valvonnan ja sanktioiden tiukentamisen perusteeksi, että &rdquo;meillä vastikkeellisuudessa on ollut löysempi linja&rdquo;.</p><p>Faktaperusteluna hän esitti, että &rdquo;tuossa oli tilastoa, että yli satatuhatta erilaista sanktioita on annettu työstä kieltäytymisestä eri syistä ja kyllä meidän on näihinkin tietysti puututtava&rdquo;.</p><p>Tutkimusjohtaja Räisäsen tiedotustilaisuudessa esittämän kalvon mukaan työhallinto asetti vuonna 2015 yhteensä 122 000 sanktiota eli esti työttömän työttömyysturvan saamisen kuukaudeksi, kahdeksi kuukaudeksi tai määräämättömäksi ajaksi.</p><p>30 000 santiota tuli siitä, että ihminen on eronnut syystä ilman pätevää syytä. Arvelen, että suurin osa näistä on monenlaisista syistä edellisestä työstään eronneita tai erotettuja ihmisiä, jotka ovat tulleet työnhakijoiksi. He ovat suurelta osin voineet saada sanktionsa jo ennen työttömyyden tosiasiallista alkamista. Heidän määräänsä ei siis suoraan voi esittää perusteluksi työttömien ihmisten passiivisuudesta.</p><p>7000 on jättänyt saapumatta työllistymissuunnitelmatapaamiseen tai kieltäynyt siitä. Näissä voi mielestäni olla monessa kyse tietokatkoksesta tms. syystä tahallisuuden sijaan. Ja sanktio tulee, koska työhallinto on pakotettu lukemaan sääntöjä kuin piru raamattua - työministerin tänään kovasti korostaman &rdquo;terveen järjen&rdquo; sijaan.</p><p>17 000 on keskeyttänyt tai ollut poissa työllistymistä edistävästä palvelusta. Tässä myös voi mielestäni olla monta syytä tapahtuneeseen. Myös palvelun tuottajan asennoituminen ja menettettelytavat ovat voineet olla syynä.</p><p>Ryhmät &rdquo;kieltäytyy töistä&rdquo; ja &rdquo;toistuva työvoimapoliittisesti moitittava menettely&rdquo; pitää sisällään vakavan ongelmatiikan, jonka yritin avata edellä tämän ja edellisen hallituksen surulliseen ns. työtarjousprojektiin liittyen.</p><p>Kaiken kaikkiaan: työministeri Jari Lindström esitti tänään julkistamiensa keppitoimien perusteena, että Suomessa on ollut verrokkimaita löysempi vastikkeellisuus työttömyysturvassa.</p><p>Se tuskin pitää paikkaansa.</p><p>Hän myös esitti faktaperusteluna 120 000 viime vuonna työttömille langetettua sanktiota.</p><p>Mielestäni 57 000 eli puolet niistä ovat sellaisia, joista ei voi vetää johtopäätöstä siitä, että kyse olisi ollut oikeasta työn välttelystä. Yhtä hyvin on voinut olla kyse tietokatkoksista, erimielisyyksistä tai pelkistä sattumista.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Katsoin työministeriön infon ja luin tiedotteen liitteet sekä lakiesitysluonnoksen.

Tiedotustilaisuudesta: Noin 90 %:ssa kysymyksistä ministeri jätti vastaamatta siihen, mitä toimittaja oli kysynyt. Kun kyse oli luvuista tai yksityiskohdista, hän siirsi vastaamisvuoron virkamiehille. Heräsi kysymys, hallitseeko ministeri ollenkaan ministeriönsä esitysten yksityiskohdat ja onko hän perehtynyt niihin riittävästi?

Omaa työttömyyskokemustaan hän osasi kuvata sujuvasti, kun toimittaja kysyi.

Miksi ministeri on näin epävarma ja epämääräinen näin merkittävän lainmuutospaketin esittelyssään?

http://www.tem.fi/tyo/tiedotteet_tyo?89506_m=120325

EI VAIKUTUKSIA, MUTTA TIUKENNAMME KUITENKIN

Lakiesitykluonnoksessa pistää silmään, että joka toisella sivulla arvioidaan työttömyysturvan ehtojen kiristyksillä olevan "vain pieniä vaikutuksia" työttömyyden tai työttömyysturvamenojen vähenemiseen ja että ne leikkaavat vain marginaalisilta työttömien ryhmiltä.

Miksi ihmeessä hallitus haluaa ne sitten toteuttaa? Ja itsetarkoituksellisesti kiristää ennestään heikossa asemassa olevien ihmisten vapautta? Ja lisätä sanktioita ja niistä seuraavia toimeentulo-ongelmia?

Koko "toimenpidepaketista" henkii tausta-ajatus, että on olemassa suuri joukko työttömäksi jättäytyviä ihmisiä, jotka tekevät sen tahallaan saadakseen lepäillä pari kuukautta tai peräti pari vuotta sohvalla pienen työttömyyspäivärahan turvin.

MITEN AUTETAAN VAIKEIMMIN TYÖLLISTYVIÄ?

Työttömälle asetettavien velvoitteiden kiristykset halutaan suunnata etenkin työttömyytensä alussa oleviin. Samoin lisäpalvelut, palkkatuet ym. sanotaan kohdistettavan vastaisuudessa pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen eli alle vuoden työttömänä olleisiin.

Kaunis ajatus, mutta tarkoittaako se, että hallitus nostaa kädet pystyyn ennätysmäisen pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyyden kovan ytimen eli vaikeasti työllistyvien epätoivon edessä?

Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttämänä olleita on nyt 122 000. Se on tasan 1/3 kaikista työttömistä. Maassa on nyt 20 000 pitkäaikatyötöntä enemmän kuin Sipilän hallituksen ja työministeri Lindströmin aloittaessa työnsä.

En löydä paketista juuri mitään, mikä tulisi avuksi näille 122 000 pitkäaikaistyöttömälle, etenkään heistä pisimpään työttöminä olleille ja heistä yli 50-vuotiaille. Sille porukalle, joka ei kovasta hakemisestaan huolimatta saa työtä ja jota työnantajat tutkimustenkin mukaan eivät kerta kaikkiaan halua palkata.

http://www.tem.fi/files/44907/TKAT_Helmi_2016.pdf

KOLMANNELTA SEKTORILTA LEIKATAAN SIIVET

Päinvastoin, työministeri haluaa leikata niitä rahoja, joilla on edes jotenkin voitu auttaa näitä vaikeimmassa asemassa olevia. Tämän hän tekee ilmoittaessaan leikkaavansa kolmannen sektorin organisaatioille myönnettäviä määrärahoja ja 100 %:na maksettavaa palkkatukea niiden työllistämille ihmisille.

Mahtaako ministeri olla ollenkaan kärryillä, mikä merkitys näiden organisaatioiden tekemällä työllä on työttömille?

Tämän sijaan ministeri tarjoaa järjestöille "vuoden 2016 loppuun mennessä linjaukset, joissa määritellään kolmannen sektorin rooli julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajina".

"Tavoitteena on parantaa työttömien työllistymisvalmiuksia niin, että siirtyminen normaaleille työmarkkinoille olisi nykyistä vaikuttavampaa", ministeri lupaa.

Eli työministeri leikkaa järjestöjen rahat, kutsuu nämä neuvottelupöytään ja kertoo miten väärin nämä ovat tähän asti työllistäneet ja auttaneet. Ja lopuksi opastaa miten näiden kuuluu tulevaisuudessa työllistää.

PAREMPI VUOSI SOHVALLA KUIN TÖISSÄ

Työministeri myös vie näiden pisimpään (yli 2 vuotta) työttömänä olleiden tähänastisen oikeuden saada palkkatukea 2 vuotta. Heidän palkkatukioikeutensa leikataan 1 vuoteen kuten muillakin.

Jos kerran mahdollistetaan työttömyysturvan käyttö "aktiivisena" palkkatukena, niin eikö yhteiskunnan kannalta olisi järkevämpää, että he voisivat olla työttömyyspäiväraha palkkatukenaan työssä 2 vuotta sen sijaan, että he joutuvat lopettamaan työn 1 vuoden jälkeen ja palaamaan kotisohvalle?

TYÖTTÖMYYSTURVAN AKTIVOIMINEN VALOPILKKU

Ainoa valopilkku niin pitkäaikaistyöttömille kuin muille työttömille on sen mahdollistaminen, että työtön voi käyttää työttömyysturvansa valtion maksamaa osaa eli peruspäivärahan määrää palkkatukena tai starttirahana. Tämä (toivottavasti) poistaa nykyisen byrokratian tuen anomisessa ja myöntämisessä ja sen epäämisen määrärahojen riittämättömyyden vuoksi.

Epäselvää on, aikooko hallitus leikata tällä saatavien "säästöjen" perusteella valtion budjettirahoista tulevia palkkatukia, joilla nyt voidaan maksaa selävsti suurempi osa työttömän palkasta kuin edellä mainittu peruspäivärahan määrä eli noin 700 euroa.

Myönteistä on myös turhan byrokratian poistaminen työttömän matka-avustuksesta ja muuttokustannusavustuksesta.

MISTÄ RESURSSIT HEIKOIMPIEN AUTTAMISEEN

Kaikkein vaikeimmin työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä oikeus työttömyysturvan käyttämiseen starttirahana tuskin hyödyttää.

Työttömyysturvan käyttö palkkatukena voi hyödyttää heitäkin.

Mutta kaikkien suurin merkitys heille on räätälöidyillä työvoimapalveluilla tai työvoimaviranomaisten tai kolmannen sektorin järjestämillä tukityöpaikoilla.

Heidän mahdollisuutensa löytää omin voimin työtä avoimilta markkinoilta edes palkkatukiseteli kädessään ovat arvioni mukaan vähäiset elleivät olemattomat. Eikä kaikilla heistä ole voimiakaan siihen.

Eli erilaiset tukipalvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä kaikkein vaikeimmin työllistyville, kaikkein heikoimmassa asemassa oleville työttömille.

Vaikeasti työllistyviä eli yli 2 vuotta työttömänå olleita on Suomessa nyt noin 50 000 ihmistä eli 15 %:a kaikista työttömistä. Heidän määränsä on 2-kertaistunut viimeksi kuluneen 5 vuoden aikana. Heidän määränsä ylittää pian tähänastisen ennätyksen, joka on vuodelta 1996.

https://www.tem.fi/files/31857/I_pitka_2015.pdf

Työttömyyden kova ydin on Suomessa kohta suurempi ongelma kuin koskaan modernin hyvinvointi-Suomen aikana.

Näiden ihmisten tukipalveluista työministeri jo ilmoitti leikkaavansa, kun hän leikkaa kolmannen sektorin toiminnasta.

Myös julkisiin työvoimapalveluihin käyttettävät rahat tulevat käytännössä leikkaantumaan, koska ministeri sanoi, ettei työllisyysmäärärahoja tulla lisämään, vaikka työttömyys yhä kasvaisikin. Käytännössähän tämä tarkoittaa määrärahojen leikkaantumista yhtä työtöntä kohden laskettuna, todennäköisesti yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Ministeri sanoi: "Olemassa olevia resursseja käytetään jatkossa tehokkaammin ja vaikuttavammin. Pyrimme saamaan enemmän aikaan nykyisillä rahoilla”.

Samaan aikaan hän väittää kiertäneensä työvoimatoimistoja ja nähneensä ja tiedostavansa, miten ahtaalla työttömiä palvelevat työntekijät ovat. Ja hänen tiukka johtopäätöksensä kaikesta tästä on : määrärahoja työvoimapalveluihin ei missään nimessä voida lisätä.

Millä ihmetempulla Jari Lindsrtöm saa työvoimatoimistojen toiminnan "tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi" nykyisillä resursseilla, kun hän ei ole saanut tähänkään asti? Milloin kuulemme ne keinot?

HALLLITUS KUUNTELEE YRITTÄJIÄ, MUTTEI STARTTIRAHAYRITTÄJIÄ

Kuten jo edellä totesin, uusi mahdollisuus käyttää peruspäivärahan (noin 700 euroa kuukaudessa) osuus työttömyyturvasta starttirahana on hyvä uudistus. Se poistaa pullonkaulan, johon monen työttömän yksinyrittäjän firman käynnistäminen on pysähtynyt, koska edelliden ja nykyinen hallitus ovat alibudjetoineet työministeriön tukimäärärahat suhteessa täysin ennustettavissa olleeseen työttömyyden kasvuun.

Byrokratia vähenee ja jokaisella halukkaalle työttömälle avautuu mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä halutessaan. Siis jos työttömyysturvan käyttö starttirahana vapautetaan täydellisesti kaikesta työvoimatoimiston tarveharkinnasta. Nythän työvoimatoimistolla on ollut valta olla myöntämättä starttirahaa, jos työttömän liikeidea ei ole heitä vakuuttanut tai jos työttömällä on esimerkiksi henkilökohtaisia maksuhäiriöitä.

Nyt toivottavasti starttiraha jää enää kiinni ainoastaan työttömän omasta motivaatiosta ja tahdosta! Ja miksei jäisi, jos siitä kerran ihmisen omalla työttömyyskorvauksella rahoitettuna tulee käytännössä kustannusneutraali valtiolle?

Sitä vastoin en ymmärrä, miksi starttirahan enimmäiskestoa pitää leikata?

Nyt sitä voidaan myöntää 18 kuukaudeksi ja työministerin esityksen mukaan tulevaisuudessa vain 12 kuukaudeksi. Starttiraha on nykyisellään käsittääkseni liikkunut keskimäärin 500 - 700 euron välillä kuukaudessa. Se on hyvin pieni raha ihmisen perustoimeentulon turvaamiseen vaativalla yrittäjyyden alkutaipaleella.

Starttirahaa käyttäneille tehtyjen kyselyiden mukaan enemmistö heistä on kokenut starttirahan aivan liian pieneksi ja nykyisenkin enimmäisajan sen saamiseksi liian lyhyeksi.

Hallitus suunnittelee lisäävänsä kaikenlaista taloudellista apua yrittäjille ja yrityksille runsain käsin, sen mukaan minkä nämä ovat hallitukselle kertoneet ongelmiksi. Miksei hallitus nyt kuuntele yrittäjäksi ryhtyineiden työttömien näkemyksiä ja kokemuksia, vaan leikkaa starttirahan enimmäispituutta vastoin heidän toivomuksiaan?

Jos starttirahaa aletaan maksaa ihmisen omasta työttömyyskorvauksesta, eikö sekin sitten käytännössä muodostu valtiolle kustannusneutraaliksi?

Jos ihmisen maksaa starttirahansa itse omista päivärahoistaan, eikö ole ihan sama valtiolle, saako hän käyttää sitä 18 kuukautta vai 12 kuukautta?

VANHAT HÖLMÖYDET UUSIEN HÖLMÖYKSIEN PERUSTELUNA

Työministeriön hallitusneuvos Päivi Kerminen perusteli tiedotustilaisuudessa starttirahan enimmäiskeston leikkaamista sillä, että tähänkin asti vain pienelle osalla yrittäjäksi ryhtyneistä on maksettu starttirahaa yli vuoden.

Olisikohan syynä ollut, että hallitus on vuosi toisensa jälkeen alibudjetoinut starttirahamäärärahat ennustettavissa olleeseen tarpeeseen nähden ja TE-keskusten asiantuntijat ovat vastoin tahtoaan joutuneet myymään työttömille yrittäjäksi ryhtyville "ei oota"?

Eli kun hallituksen typerä työllisyyspolitiikka on estänyt starttirahojen täysimääräisen hyödyntämisen kentällä, työministeriö katsoo nyt, että se on todiste yli vuotta pidemmän starttirahan tarpeettomuudesta ja jatkaa samaa työllisyyspoliittista hölmöilyä.

MINIMI ON MONESTI TYÖHALLINNON MAKSIMI

Hallitusneuvos Päivi Kerminen korosti tiedotustilaisuudessa ammattisuojan osalta, ettei ammattitaitosuojaa olla kokonaan poistamassa, vaan asiassa edetään yksilöllisesti ja ”terveen järjen käyttö on mahdollista”.

Itse en luota kovin paljoa terveen järjen käyttöön, kun työhallinto tekee päätöksiä yksittäistä työtöntä koskevista velvoitteista ja sanktioista, joten tuon argumentin käyttö herättää minussa huolta.

Käytäntö – ja osin myös työttömyysturvan ehtoja koskeva tutkimus – on osoittanut, että kun työhallinto käyttää valtaa työnhakijaa kohtaan, minimistä tulee herkästi maksimi.

Jos jossakin asiassa on periaatteessa jätetty harkintavaltaa kentälle, virkailijat tekevät varmuuden vuoksi päätöksiä tiukimman mukaan, välttääkseen mahdolliset seuraamukset itselleen.

Jostain syystä työhallinnossa vain tehdään mm. työttömille määrättävistä sanktioista hyvin mekaanisia päätöksiä ilman harkinnanvaraa. Ja virkailijoiden perustelu monessa tapauksessa on, etteivät laki tai muut määräykset anna liikkumavaraa.

Jopa silloin, vaikka ne tarkkaan ottanen antaisivatkin. Siitä huolimatta, ettei kyse välttämättä ole edes laista tai säädöksestä, vaan vain ministeriön antamista menettelytapaohjeista.

MINISTERI KÖYHÄN TYÖTTÖMÄN HALVAN AUTON KIMPUSSA

Toinen yksittäinen ihmetyksen kohteeni on esitetyt uudet määräykset siitä, miten työttömän työn vastaanottamisen velvoittavuuteen vaikuttaisi se, pystyykö hän käymään kauempana sijaitsevassa työpaikassa omalla autollaan vai ei.

Eikö riittäisi säädökseksi, että työttömän täytyy pystyä tekemään työmatkat julkisella liikennevälineellä alle kolmen tunnin päivässä ja jättää ihmisten oman auton käyttö heidän harkintaansa?

Oman auton käyttö perusteena laissa jopa sanktiot mahdollistavana on mielestäni ylipäätään outo niin tällä hetkellä voimassa olevassa kuin esitetyssä työttömyysturvalainsäädännössä.

Työministeri Lindström perusteli tiedotustilaisuudessa ehtojen ja sanktioiden tiukentamista seuraavasti: ”Ei tässä mitää mullistavaa ole, vaan siirrymme lähemmäksi järjestelmää, jollaiset ovat jo Ruotsissa ja Tanskassa. Meillä vastikkeellisuudessa on ollut löysempi linja”.

Mahdetaanko kovin monen muun EU-maan työttömyysturvalainsäädännöissä olla kohtia, joissa työttömän velvollisuuksiin ja sanktioihin vaikuttaa, omistaako hän auton vai ei?

Eikö tämä ole perustuslainkin vastainen? Sehän asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan velvoitteiden ja sanktioiden suhteen sen mukaan, mitä hän omistaa? Omistaako auton vai ei.

Eikö tämän tason lainsäädännössä riittäisi viittaaminen julkisten liikenneyhteyksien mahdollistamiseen työmatkailuun?

Voin vain kuvitella, millaisia tulkitatapauksia tämä aiheuttaa työvoimatoimistoissa ja TE-keskuskuksissa, jotka edellä mainitsemani mukaan yleensä siis tekevät sanktiopäätöksiään kovimman mukaan varmuuden vuoksi.

Entä jos perheessä on vain yksi auto, jota toinen puoliso tarvitsee työmatkoihin? Täytyykö hänen lopettaa työssä käynti ja antaa auto työttömän puolison käyttöön?

Entä jos pienituloisen työttömän auto on muutamalla sadalla ostettu, jolla hänen on ollut tarkoitus liikkua vain lyhyitä matkoja asuinpaikkakunnalla?

Jos hänen täytyy alkaa ajaa sillä päivittäin esim. kolmen tunnin edestakaisia työmatkoja (noin 300 km joka päivä) mitä tapahtuu, jos halpa auto menee rikki eikä henkilöllä ole uuden työpaikan pienen palkan (hallituksen esityksen mukaan jopa työttömän ansiosidonnaista työttömuusturvaa pienemmän) vuoksi ole varaa korjauttaa sitä?

Joutuuko hän sanoutumaan irti työstään ja TE-keskuksen juristi määrää hänelle ministeri Lindströmin esittämän 3 kuukauden pituisen karenssin työttömyysturvan saannille?

HALLITUKSEN AINOA KEINO: TURHAT TYÖTARJOUKSET?

Ministeri Lindström julisti tiedotustilaisuudessa, että työttömien auttamispalveluista tehdään tähän astista tehokkaammat, vaikka rahoja leikataan, koska ”resursseja käytetään jatkossa tehokkaammin ja vaikuttavammin”.

Tänä päivänä julkistetusta paketista en löytänyt juuri lainkaan konkreettisia esityksiä, miten työttömälle tarjottavia auttamispalveluja parannetaan.

Ellei sellainen ole hallitusneuvos Kermisen esittelemä ”profilointityökalu”, jolla uudesta työttömästä tehdään analyysi, jonka perusteella arvioidaan hänen riskinsä joutua pitkäaikaistyöttömäksi ja sen myötä onko hän aputoimien arvoinen.

Kun on tutustunut työministeriön tähänastisiin työttmien ”profilointityökaluihin” ei tältä tulevaltakaan työkalulta rohkene odottaa kovin syvälle menevää analysointia.

Yksi työvoimatoimiston auttamiskeino ministeriön tiedotustilaisuuden kalvoista toki löytyi: niin Stubbin kuin Sipilän hallitusten ylistämä työllisyyspoliittinen ihme eli ”työtarjoukset”. Hallitusneuvos Kerminen ylpeänä kertoi, että ”työvoimatoimisto tekee jatkossa nykyistä usemmalle työttömälle työtarjouksia”.

Ministeri Lindström kehui, että vähenevistä määrärahoista huolimatta työministeriö lisää toimiensa ”tehokkuutta ja vaikuttavuutta”.

Työministeriö on nyt parissa vuodessa kolminkertaistanut ns. työtarjouksien määrän. Jos työtön ei hae työtarjouksessa esitettyä paikkaa, hän saa kuukauden karenssin työttömyysturvaansa. Käytännössä ilman mitään harkintavallan käyttöä.

Työtarjous ei ole oikeasti työtarjous, vaan työvoimatoimiston työttömälle lähettämä kirje, jossa työtöntä kehotetaan hakemaan tiettyä työpaikkaa. Jos työtön ei juuri sitä paikkaa ole hakenut syystä tai toisesta, työvoimatoimisto langettaa karenssin, vaikka työtön todistaisi hakeneensa sataa muuta työpaikkaa muutaman kuukauden sisällä eli todistaisi aktiiivisuutensa.

Työministeriölle ei siis riitä työtarjousten kolminkertaistaminen, vaan se haluaa nelin- tai viisinkertaistaa ne. Siitä huolimatta, ettei se millään tavalla seuraa järjestelmällisesti ja valtakunnallisesti, ovatko työtarjousten lähettäminen ja niiden nouttattamatta jättämisestä langetetut myöskin moninkertaistetut työtarjoukset millään tavalla lisänneet työttömien työllistymistä.

Työministeriö on teettänyt toistaiseksi yhden alustavan seurantatutkimuksen työtarjousten ”tehosta ja vaikuttavuudesta” niitä saaneiden työttömien työllistymiseen. Sen mukaan työtarjouksen saaneiden työllistyminen oli ollut vähäisempää kuin niitä saamattomien.

Tiedotustilaisuudessa työministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen ylpeänä esitteli todisteita työtarjousten tehosta. Työministeriön mukaan tehon todistaa se, että työtarjousten lähettämisen myötä myös kehottettujen työpaikkojen hakematta jättämisestä työttömälle langetettujen sanktioiden määrä on moninkertaistunut.

Työministeriön mukaan vuonna 2015 yhteensä 50 000 työtöntä sai kuukauden karenssin työttömyysturvaan, koska oli ”kieltäytynyt työstä” (suurin osa todennäköisesti siitä syystä, ettei ollut syystä tai toisesta osoittanut hakeneensa työvoimatoimiston ehdottamaa työpaikkaa).

Tähän päälle voidaan laskea todennäköisesti Räisäsen kalvossaan ”toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä” (eli oletettavasti suuri osa työtarjouksiin vastaamattomista) ns. ikuisen karenssin saaneet noin 10 000 työtöntä.

Kun työvoimatoimisto vuonna 2015 eväsi 50 000 työttömältä työttömyysturvan työttömiltä, jotka eivät olleet hakeneet tiettyjä työvoimiston ehdottamia työpaikkoja, heidän toimeentulokustannuksensa siirtyivät kuntien kontolle. Samoin niiden ns. ikuisen karenssin saaneen 10 000 työttömän vähintään usean kuukauden toimeentulokustannukset siirtyivät kunnan kontolle.

Siis: viime vuonna 50 000 - 60 000 työtöntä joutuivat Stubbin ja Sipilän hallitusten "linjausten" vuoksi toimeentulo-ongelmiin siksi, etteivät he hakeneet työpaikkaa, johon heillä kuvitellusti olisi ollut mahdollisuuksia ja johon he kuvitellusti olisivat työllistyneet.

Itse asiassa työministeriön mielestäni kieroutunut logiikka tarkoittaa, että jos sanktion saaneet työttömät olisivat hakeneet eli ottaneet vastaan työvoimatoimiston ”työtarjouksen” varmasta työpaikasta, niin työministeriön mukaan Suomessa olisi nyt 50 000 työtöntä vähemmän!

Voihan työministeriön toiminnan tehokkuuden näinkin laskea, mutta todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

MISSÄ TYÖTTÖMÄN OIKEUDET

Pelkkien velvoitteiden ja sanktioiden lisäämisen ohella työministeri Lindström olisi voinut valmistuttaa alaisillaan esityksiä turhan byrokratian ja esteiden poistamiseksi esimerkiksi työttömien kouluttautumiselta.

Elinikäinen oppiminen ja uudelleen kouluttautuminen on kaikkien tunnustama arvo nyky-Suomessa. Sen perusteella lainsäädännön tehtävän pitäisi olla mahdollistaa ihmisten oppimista kaikilla tavoilla. Eikä estää ja vaikeuttaa sitä kaikilla tavoilla.

Tästä huolimatta työministeriö pitää yhä yllä jäykkää järjestelmäänsä, jossa työttömän täytyy anoa erillistä oikeutta opiskeluun, itsensä kehittämiseen, työmarkkinakelpoituutensa parantamiseen, osaamisensa päivittämiseen ja uudelleen kouluttautumiseen.

Mielestäni työhallinnon ja yhteiskunnan näkökulman pitäisi olla, että oppiminen on aina hyvästä ihmiselle. Jos hän siinä samalla haluaa hakea työtä ja sitoutuu ottamaan työtä vastaan ja jos saa ja keskeyttämään opiskelunsa, niin mielestäni lähtökohtaisesti mikä tahansa opiskelu työttömyysturvaa saadessa pitäisi hyväksyä.

Nyt meillä on erittäin byrokraattinen ja pykäliin ripustautuva työhallinnon käytäntö, jossa yksittäinen virkamies saattaa päättää satojen työttömien ja koulutusohjelmien kohdalla, ovatko ne työttömän ”työllistymisedellytyksiä parantavia”.

Tämänpäiväisessä työministeriön tiedotustilaisuudessakin toistetun terveen järjen mukaan pitäisi olla selvää, ettei yksittäisillä virkamiehillä voi tällaista asiantuntemusta olla.

Ihmettelen, miksei hallitus ottanut tätä puolta työttömän asemassa käsittelyyn, jos sen tavoitteena oli tehostaa ihmisten työllistymistä?

LÖYSÄÄ VAI EI LÖYSÄÄ

Työministeri Lindström esitti tiedotustilaisuudessa työttömien valvonnan ja sanktioiden tiukentamisen perusteeksi, että ”meillä vastikkeellisuudessa on ollut löysempi linja”.

Faktaperusteluna hän esitti, että ”tuossa oli tilastoa, että yli satatuhatta erilaista sanktioita on annettu työstä kieltäytymisestä eri syistä ja kyllä meidän on näihinkin tietysti puututtava”.

Tutkimusjohtaja Räisäsen tiedotustilaisuudessa esittämän kalvon mukaan työhallinto asetti vuonna 2015 yhteensä 122 000 sanktiota eli esti työttömän työttömyysturvan saamisen kuukaudeksi, kahdeksi kuukaudeksi tai määräämättömäksi ajaksi.

30 000 santiota tuli siitä, että ihminen on eronnut syystä ilman pätevää syytä. Arvelen, että suurin osa näistä on monenlaisista syistä edellisestä työstään eronneita tai erotettuja ihmisiä, jotka ovat tulleet työnhakijoiksi. He ovat suurelta osin voineet saada sanktionsa jo ennen työttömyyden tosiasiallista alkamista. Heidän määräänsä ei siis suoraan voi esittää perusteluksi työttömien ihmisten passiivisuudesta.

7000 on jättänyt saapumatta työllistymissuunnitelmatapaamiseen tai kieltäynyt siitä. Näissä voi mielestäni olla monessa kyse tietokatkoksesta tms. syystä tahallisuuden sijaan. Ja sanktio tulee, koska työhallinto on pakotettu lukemaan sääntöjä kuin piru raamattua - työministerin tänään kovasti korostaman ”terveen järjen” sijaan.

17 000 on keskeyttänyt tai ollut poissa työllistymistä edistävästä palvelusta. Tässä myös voi mielestäni olla monta syytä tapahtuneeseen. Myös palvelun tuottajan asennoituminen ja menettettelytavat ovat voineet olla syynä.

Ryhmät ”kieltäytyy töistä” ja ”toistuva työvoimapoliittisesti moitittava menettely” pitää sisällään vakavan ongelmatiikan, jonka yritin avata edellä tämän ja edellisen hallituksen surulliseen ns. työtarjousprojektiin liittyen.

Kaiken kaikkiaan: työministeri Jari Lindström esitti tänään julkistamiensa keppitoimien perusteena, että Suomessa on ollut verrokkimaita löysempi vastikkeellisuus työttömyysturvassa.

Se tuskin pitää paikkaansa.

Hän myös esitti faktaperusteluna 120 000 viime vuonna työttömille langetettua sanktiota.

Mielestäni 57 000 eli puolet niistä ovat sellaisia, joista ei voi vetää johtopäätöstä siitä, että kyse olisi ollut oikeasta työn välttelystä. Yhtä hyvin on voinut olla kyse tietokatkoksista, erimielisyyksistä tai pelkistä sattumista. 

]]>
0 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215603-loysyytta-tyottomilta-vai-loysaa-tyollisyyspolitiikkaa#comments Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Karenssi Perustulo Työttömyys Mon, 18 Apr 2016 17:40:01 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215603-loysyytta-tyottomilta-vai-loysaa-tyollisyyspolitiikkaa
Vinkki ammattiyhdistysliikkeelle! http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203934-vinkki-ammattiyhdistysliikkeelle <p>Suomalainen yhteiskunta tukee verovähennyksin ammattiyhdistykseen kuulumista 195 miljoonalla eurolla vuosittain. Tuo summa on huomattavasti suurempi, kuin mitä kiistellyillä sunnuntailisien leikkauksilla olisi säästetty.</p><p>Merkittävä syy liittoon kuulumiseen on ansiosidonnainen työttömyysturva. Vastoin yleistä käsitystä, liiton jäsenmaksusta vain pienen pieni osa menee ansiosidonnaisen päivärahan turvaamiseen. Sinänsä koko ansiosidonnainen päivärahajärjestelmä on hyvin epätasa-arvoinen, sillä kaikki työntekijät (ja erityisesti työnantajat) osallistuvat bruttopalkastaan päivärahojen maksuun, vaikkei työntekijä olisi ansiosidonnaiseen oikeutettukaan.</p><p>Loimaan kassa tarjoaa muuten ansiosidonnaisen hiukan yli satasella vuodessa, joka sekin on verovähennettävää. Monelle liitolle onkin kertynyt mittava sijoitus- ja kiinteistöomaisuus, kun liiton verovaroista tuettu jäsenmaksu on liitosta riippumatta huomattava summa ja työttömyyden kustannus liitolle on mitätön suhteessa jäsenmaksuun (Loimaa hoitaa tuon satasella vuodessa).</p><p>Liittojen jäsenmäärä on laskussa, sillä pätkätyösukupolvelle ja nuorille liitoilla on hyvin vähän tarjottavaa. Loimaan kanssa taitaa olla suurin yksittäinen &quot;liitto&quot; tässä maassa. Ei liene vaikea ennustaa jäsenmäärien edelleen putoavan, kun sisäisen devalvaation takia työtekijälle on luvassa lisää kurjuutta tai työttömyyttä. On ajauduttu tilanteeseen, että joillain aloilla työntekijä suostuisi mielihyvin tekemään töitä huonommin ehdoin kuin liitto on sopinut, mutta kun se ei ole mahdollista, niin joutuu olemaan sitten työtön.</p><p>Luin feisbuukista erään kansanedustajan ajatuksen siitä, miten liittojen merkitys saataisiin nousuun ja jäsenmäärä kasvuun. Mielestäni idea on suorastaan nerokas. Koska liittojen jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja suuri syy kuulua liittoon on se, että työttömyyden sattuessa saa ansiosidonnaista, <strong>niin eikö ammattiliitot voisi ottaa vastuun ensimmäisestä sairaslomapäivästä?</strong> Eli ensimmäiseltä päivältä palkan maksaisi liitto ja loput sairaspäivät nykyiseen tapaan työnantaja? Työntekijän kannalta mikään ei muuttuisi, kustannus ei olisi liitoille mittava, mutta jäsenmaksulle saisi lisää konkretiaa ja katetta?</p><p>Toki Loimaan kanssa voisi yrittää tarjota samanlaista etua, mutta luulen että sen rahkeet eivät riittäisi ja jäsenvirta kääntyisi takaisin kohti liittoja.</p><p>Suora lainaus kansanedustajalta:</p><p><em>Tällä toimenpiteellä liittoon kuuluminen tulisi taas kannattavammaksi. Kenenkään ostovoima ei siis heikkenisi ja yhteiskunta säästäisi sen saman minkä oli ajatellut säästävänsä sillä palkattomallakin sairauslomapäivällä. Ja ne muutamat lortit, jotka pitävät krapulasaitsuja, jättäisivät krapulasaitsut väliin, koska työkaverit kyllä vahtisivat, ettei heidän rahoillaan makoilla.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen yhteiskunta tukee verovähennyksin ammattiyhdistykseen kuulumista 195 miljoonalla eurolla vuosittain. Tuo summa on huomattavasti suurempi, kuin mitä kiistellyillä sunnuntailisien leikkauksilla olisi säästetty.

Merkittävä syy liittoon kuulumiseen on ansiosidonnainen työttömyysturva. Vastoin yleistä käsitystä, liiton jäsenmaksusta vain pienen pieni osa menee ansiosidonnaisen päivärahan turvaamiseen. Sinänsä koko ansiosidonnainen päivärahajärjestelmä on hyvin epätasa-arvoinen, sillä kaikki työntekijät (ja erityisesti työnantajat) osallistuvat bruttopalkastaan päivärahojen maksuun, vaikkei työntekijä olisi ansiosidonnaiseen oikeutettukaan.

Loimaan kassa tarjoaa muuten ansiosidonnaisen hiukan yli satasella vuodessa, joka sekin on verovähennettävää. Monelle liitolle onkin kertynyt mittava sijoitus- ja kiinteistöomaisuus, kun liiton verovaroista tuettu jäsenmaksu on liitosta riippumatta huomattava summa ja työttömyyden kustannus liitolle on mitätön suhteessa jäsenmaksuun (Loimaa hoitaa tuon satasella vuodessa).

Liittojen jäsenmäärä on laskussa, sillä pätkätyösukupolvelle ja nuorille liitoilla on hyvin vähän tarjottavaa. Loimaan kanssa taitaa olla suurin yksittäinen "liitto" tässä maassa. Ei liene vaikea ennustaa jäsenmäärien edelleen putoavan, kun sisäisen devalvaation takia työtekijälle on luvassa lisää kurjuutta tai työttömyyttä. On ajauduttu tilanteeseen, että joillain aloilla työntekijä suostuisi mielihyvin tekemään töitä huonommin ehdoin kuin liitto on sopinut, mutta kun se ei ole mahdollista, niin joutuu olemaan sitten työtön.

Luin feisbuukista erään kansanedustajan ajatuksen siitä, miten liittojen merkitys saataisiin nousuun ja jäsenmäärä kasvuun. Mielestäni idea on suorastaan nerokas. Koska liittojen jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja suuri syy kuulua liittoon on se, että työttömyyden sattuessa saa ansiosidonnaista, niin eikö ammattiliitot voisi ottaa vastuun ensimmäisestä sairaslomapäivästä? Eli ensimmäiseltä päivältä palkan maksaisi liitto ja loput sairaspäivät nykyiseen tapaan työnantaja? Työntekijän kannalta mikään ei muuttuisi, kustannus ei olisi liitoille mittava, mutta jäsenmaksulle saisi lisää konkretiaa ja katetta?

Toki Loimaan kanssa voisi yrittää tarjota samanlaista etua, mutta luulen että sen rahkeet eivät riittäisi ja jäsenvirta kääntyisi takaisin kohti liittoja.

Suora lainaus kansanedustajalta:

Tällä toimenpiteellä liittoon kuuluminen tulisi taas kannattavammaksi. Kenenkään ostovoima ei siis heikkenisi ja yhteiskunta säästäisi sen saman minkä oli ajatellut säästävänsä sillä palkattomallakin sairauslomapäivällä. Ja ne muutamat lortit, jotka pitävät krapulasaitsuja, jättäisivät krapulasaitsut väliin, koska työkaverit kyllä vahtisivat, ettei heidän rahoillaan makoilla.

]]>
2 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203934-vinkki-ammattiyhdistysliikkeelle#comments Ansiosidonnainen Ay-liike Karenssi Sairaspäivä Sairaussakko Fri, 02 Oct 2015 07:10:04 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203934-vinkki-ammattiyhdistysliikkeelle
Työmarkkinoiden Ruotsin malli vasta puolivälissä http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202071-tyomarkkinoiden-ruotsin-malli-vasta-puolivalissa <p>Yleisradio&nbsp;uutisoi (9.9.2015)&nbsp;verkkosivuillaan ammattiyhdistysjohtajien näkemyksen, että &quot;<a href="http://yle.fi/uutiset/tyomarkkinajohtajat_pohjoismaiset_kollegat_ihmeissaan_suomen_hallituksen_linjasta/8291799">Pohjoismaiset kollegat ovat&nbsp;ihmeissään Suomen hallituksen linjasta</a>&quot;. Akavan <strong>Sture Fjäder</strong> ja STTK:n <strong>Antti Palola</strong>&nbsp;hämmästelevät hallituksen päättämiä julkisen sektorin lomien lyhentämisiä, sairauspäivien karenssipäivää&nbsp;sekä sunnuntailisien vähenemistä nykyinen 100 prosentista 75 prosenttiin.&nbsp; Palolan mukaan hallituksen esitys on&nbsp;vakava uhka suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle, jota on &quot;rakennettu vuosikymmeniä yhteistyössä neuvotellen ja sopien&quot;.</p><p>Uutisoinnissa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että Ruotsissa on jo tehty&nbsp;vastaavat rakenteelliset uudistukset. Suomi kulkee Ruotsia - kuten myös Tanskaa ja Norjaa - perässä.&nbsp;Muistivatko pohjoismaiset ay-kollegat kertoa Palolalle, mitä rakenteellisia uudistuksia heidän kotikentillään on jo tehty?</p><p><strong>Ruotsi on uudistuksissa pidemmällä</strong></p><p>Ruotsiin verrattuna Suomessa ei ole vielä tehty seuraavia rakenteellisia uudistuksia:</p><p>1. Työehtosopimusten yleissitovuuden lievittäminen tai jopa poistaminen.<br />2. AY-maksujen verovähennyksen poistaminen.<br />3. Laittomista lakoista sakottaminen vahinkojen mukaan, eikä naurettavan nimelliseen hintaan.<br />4. Ansiosidonnaisen päättäminen jo 300 päivän jälkeen, eikä vasta 500 päivän.</p><p><strong>Teollisuuden alamäki ei kiinnosta</strong></p><p>Toinen vähäisempi uutinen eilispäivältä oli, että Fiskars <a href="http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/09/09/fiskars-voi-ajaa-alas-helsingin-keramiikkatehtaan/201511602/170">lopettaa tehtaan Suomessa ja irtisanoo 130 työntekijää</a>. Teollisuutemme taloudellinen&nbsp;alamäki on todellisuutta, johon meidän kaikkien olisi syytä herätä. Yrittäjäjärjestöissä on pitkään jo vaadittu <a href="http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/a/tiedotteet/suomen-yrittajat-strategia-suomelle-raportista-joustavat-tyomarkkinat-turvaisivat-kilpailukyvyn">työehtosopimusten&nbsp;joustoja&nbsp;</a>sekä kohtuullisuutta sairauslomapäiviin ja sunnuntaikorvauksiin.</p><p>Nyt olisi syytä vihdoinkin kuulla suomalaista elinkeinoelämää, ennenkuin&nbsp;näivetämme&nbsp;julkista sektoria rahoittavan yksityisen sektorin lopullisesti.</p> Yleisradio uutisoi (9.9.2015) verkkosivuillaan ammattiyhdistysjohtajien näkemyksen, että "Pohjoismaiset kollegat ovat ihmeissään Suomen hallituksen linjasta". Akavan Sture Fjäder ja STTK:n Antti Palola hämmästelevät hallituksen päättämiä julkisen sektorin lomien lyhentämisiä, sairauspäivien karenssipäivää sekä sunnuntailisien vähenemistä nykyinen 100 prosentista 75 prosenttiin.  Palolan mukaan hallituksen esitys on vakava uhka suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle, jota on "rakennettu vuosikymmeniä yhteistyössä neuvotellen ja sopien".

Uutisoinnissa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että Ruotsissa on jo tehty vastaavat rakenteelliset uudistukset. Suomi kulkee Ruotsia - kuten myös Tanskaa ja Norjaa - perässä. Muistivatko pohjoismaiset ay-kollegat kertoa Palolalle, mitä rakenteellisia uudistuksia heidän kotikentillään on jo tehty?

Ruotsi on uudistuksissa pidemmällä

Ruotsiin verrattuna Suomessa ei ole vielä tehty seuraavia rakenteellisia uudistuksia:

1. Työehtosopimusten yleissitovuuden lievittäminen tai jopa poistaminen.
2. AY-maksujen verovähennyksen poistaminen.
3. Laittomista lakoista sakottaminen vahinkojen mukaan, eikä naurettavan nimelliseen hintaan.
4. Ansiosidonnaisen päättäminen jo 300 päivän jälkeen, eikä vasta 500 päivän.

Teollisuuden alamäki ei kiinnosta

Toinen vähäisempi uutinen eilispäivältä oli, että Fiskars lopettaa tehtaan Suomessa ja irtisanoo 130 työntekijää. Teollisuutemme taloudellinen alamäki on todellisuutta, johon meidän kaikkien olisi syytä herätä. Yrittäjäjärjestöissä on pitkään jo vaadittu työehtosopimusten joustoja sekä kohtuullisuutta sairauslomapäiviin ja sunnuntaikorvauksiin.

Nyt olisi syytä vihdoinkin kuulla suomalaista elinkeinoelämää, ennenkuin näivetämme julkista sektoria rahoittavan yksityisen sektorin lopullisesti.

]]>
21 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202071-tyomarkkinoiden-ruotsin-malli-vasta-puolivalissa#comments Ulkomaat Juha Sipilän hallitus Karenssi Rakenteellinen uudistaminen Ruotsi Taloudellinen uudistaminen Wed, 09 Sep 2015 10:43:27 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202071-tyomarkkinoiden-ruotsin-malli-vasta-puolivalissa
Ensimmäisen sairauslomapäivän karenssi kokoaikatyöläisille http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198744-ensimmaisen-sairauslomapaivan-karenssi-kokoaikatyolaisille <p>Muistaakseni noin vuosi tai kaksi sitten keskustelu kävi kiivaana ensimmäisen sairauslomapäivän palkallisuudesta. Suurimpana ongelmana pidettiin sairaiden tulemista töihin, koska pienituloisten on käytännössä pakko tehdä kaikki saatavilla oleva työ, ettei saataisi ulosottomiehen aamutervehdystä.</p><p>Yrittäjäpuoli kritisoi, että täytyykö tekemättömästä työstä maksaa palkkaa? Onko reilua, että pk-yrittäjä tekee poikkeuksetta&nbsp;sairastelijan vuoron (omansa lisäksi) ilman palkkaa, koska hänen nuhainen työntekijänsä ei osaa pukeutua säiden mukaisesti? Tutkimusten mukaan yrittäjät joustavat muutaman henkilön yrityksissä tajuttoman paljon, koska &quot;show must go on&quot;. Pienet sairastelut rankaisevat todella paljon työllistäviä pk-yrityksiä. <strong>Ehdotankin ratkaisuksi ongelmaan karenssin käyttöönottoa vain täyspäiväisesti ja toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella työskenteleville, koska he pystyvät edes kohtalaisesti ennustamaan ja hallitsemaan omaa talouttaan.</strong></p><p>Silpputyö lisääntyy jatkuvasti ja olen huomannut medioista, että jatkuvassa syrjätymisvaarassa olevat ihmiset ovat jo todella katkeria täyspäiväisesti työskenteleville, koska heidän työnsä ja täten myös elämänsä jatkuvuus on kohtalaisen taattua. Tiedämme kaikki varmaan luettelemattakin, kuinka paljon parempaa on olla täystyöllistetty, kuin nollatuntinen vuokratyöläinen, määräaikainen, tai yrittäjä/freelancer. Täyspäiväisesti toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella työskenteleminen on nykyään jo sen luokan etuoikeus, että heidän asemaansa voitaisiin tuottavuuden/kansantalouden nimissä heikentää ja heikommassa asemassa olevien työllistämiseksi ja rauhoittamiseksi. Vertailtuani tilastoja ja pyöriteltyäni lukuja ennustan, että näinkin pieni toimenpide tekisi jo n. puolen prosentin BKT-loikan. Käyttöönotetaan vielä kymmenen samanlaista kikkakolmosta ja hallituksemme on tyytyväinen. Yritän postailla niitä tänne aktiivisesti, jos vaikka joku SSS-miehistä sattuisi lukemaan näitä...</p><p>Paljon muuten puhutaan yrittäjyyshalujen lisääntymisestä nuorien keskuudessa, mutta ympäriltäni keräämäni mututiedon perusteella tämä on bullshittiä. Oikeasti nuoret perustavat yrityksiä saadakseen työkokemusta ja kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden, koska Suomessa ei rikastu rehellisellä työllä ja hyvät työpaikat ovat todella tiukassa.&nbsp;Vaikka olen yrittäjä, niin minunkin unelmani ovat riskittömän edukkaassa ja jatkuvassa palkkatyöurassa. Lisäksi koen tuhansien muiden yrittäjien ohella, että nuorille on annettu valheellisen ruusuinen kuva yrittämisestä. Tällä hypellä halutaan kaunistella tulevaisuuden työttömyystilastoja.</p><p>Ihmiset ovat hyvin erilaisia. Jotkut tunnolliset eivät jää pois toista ikinä ja toiset hyväksikäyttävät jok&#39;ikisen kurkkukivun ja krapulan jo lastentarhasta alkaen. Suomessa sairastelukulttuuri on tienristeyksessä, koska tehostamis- ja irtisanomisbuumi on tehnyt työntekijöistä pelokkaita. Yrittäjien taas on kutistuvien katteiden vähenevien tilauksien Suomessa aina vain riskialttiimpaa tehdä investointeja työvoimaan. Siksi meidän on kehitettävä sairastelukäytäntöämme omavastuullisempaan suuntaan.</p><p>Ensimmäisen sairauspäivän karenssi on syrjivä paljon sairasteleville, joilla on huono vastustuskyky. Tämä ei sovi yhteen esimerkiksi sen faktan kanssa, että meillä on hirvittävä määrä homerakennuksia, jotka altistavat infektioille. Meidän onkin pidettävä huolta terveydenhuoltojärjestelmästämme ja kehitettävä sitä, jotta ihmisiä syrjäytyisi vähemmän.</p><p>Henkilökohtaisesti vihaan homerakennuksia syvästi, koska omalla kohdallani armeijassa homeinen kasarmi pilasi palveluskokemukseni ja vastustuskykyni infektiokierteellä. Jatkuva homeelle altistuminen moukaroi immuniteettikilpiämme pitkäaikaisvaikutuksin. Vielä vuosia myöhemmin jouduin toteamaan, ettei metsäinsinööriopinnoistani tule mitään, koska minulle nousi kuume jokaisen maasto-opetuspäivän jälkeisenä iltana, mikä tuhosi opiskeluni ja motivaationi metsäalalla. Nykyään voin jo paremmin ja voin nauttia myös ulkoilusta, mutta tilannetta ei paranneta käsienpesukampanjoilla. Karenssi voisi motivoida meitä pitämään huolta itsestämme ja vastustuskyvystämme, sekä ennen kaikkea opettaa pukeutumaan vuodenaikojen ja säiden mukaan.</p><p>Lisäksi omavastuullinen ensimmäinen sairauspäivä vähentäisi kyttäyskäräytyskulttuuria, jonka takia ihmiset eivät uskalla hakea sairauspäivänään edes toipumista tukevia lääkkeitä apteekista tai vihreää teetä kaupasta. Holhoamisen vähentäminen auttaa ihmisiä heräämään aktiivisemmiksi toimijoiksi. Esimerkiksi jatkuvasti sairasteleva homekoulussa työskentelevä opettaja saattaisi kuin ihmeen kaupalla herätä taistelemaan lasten puolesta huomatessaan palkkansa kutistuneen kymmenellä työpäivällä vuodessa. <strong>Jokainen itselle tai läheiselle tehty terveysteko on sankariteko tämän maan nostamiseksi lamasta.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muistaakseni noin vuosi tai kaksi sitten keskustelu kävi kiivaana ensimmäisen sairauslomapäivän palkallisuudesta. Suurimpana ongelmana pidettiin sairaiden tulemista töihin, koska pienituloisten on käytännössä pakko tehdä kaikki saatavilla oleva työ, ettei saataisi ulosottomiehen aamutervehdystä.

Yrittäjäpuoli kritisoi, että täytyykö tekemättömästä työstä maksaa palkkaa? Onko reilua, että pk-yrittäjä tekee poikkeuksetta sairastelijan vuoron (omansa lisäksi) ilman palkkaa, koska hänen nuhainen työntekijänsä ei osaa pukeutua säiden mukaisesti? Tutkimusten mukaan yrittäjät joustavat muutaman henkilön yrityksissä tajuttoman paljon, koska "show must go on". Pienet sairastelut rankaisevat todella paljon työllistäviä pk-yrityksiä. Ehdotankin ratkaisuksi ongelmaan karenssin käyttöönottoa vain täyspäiväisesti ja toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella työskenteleville, koska he pystyvät edes kohtalaisesti ennustamaan ja hallitsemaan omaa talouttaan.

Silpputyö lisääntyy jatkuvasti ja olen huomannut medioista, että jatkuvassa syrjätymisvaarassa olevat ihmiset ovat jo todella katkeria täyspäiväisesti työskenteleville, koska heidän työnsä ja täten myös elämänsä jatkuvuus on kohtalaisen taattua. Tiedämme kaikki varmaan luettelemattakin, kuinka paljon parempaa on olla täystyöllistetty, kuin nollatuntinen vuokratyöläinen, määräaikainen, tai yrittäjä/freelancer. Täyspäiväisesti toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella työskenteleminen on nykyään jo sen luokan etuoikeus, että heidän asemaansa voitaisiin tuottavuuden/kansantalouden nimissä heikentää ja heikommassa asemassa olevien työllistämiseksi ja rauhoittamiseksi. Vertailtuani tilastoja ja pyöriteltyäni lukuja ennustan, että näinkin pieni toimenpide tekisi jo n. puolen prosentin BKT-loikan. Käyttöönotetaan vielä kymmenen samanlaista kikkakolmosta ja hallituksemme on tyytyväinen. Yritän postailla niitä tänne aktiivisesti, jos vaikka joku SSS-miehistä sattuisi lukemaan näitä...

Paljon muuten puhutaan yrittäjyyshalujen lisääntymisestä nuorien keskuudessa, mutta ympäriltäni keräämäni mututiedon perusteella tämä on bullshittiä. Oikeasti nuoret perustavat yrityksiä saadakseen työkokemusta ja kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden, koska Suomessa ei rikastu rehellisellä työllä ja hyvät työpaikat ovat todella tiukassa. Vaikka olen yrittäjä, niin minunkin unelmani ovat riskittömän edukkaassa ja jatkuvassa palkkatyöurassa. Lisäksi koen tuhansien muiden yrittäjien ohella, että nuorille on annettu valheellisen ruusuinen kuva yrittämisestä. Tällä hypellä halutaan kaunistella tulevaisuuden työttömyystilastoja.

Ihmiset ovat hyvin erilaisia. Jotkut tunnolliset eivät jää pois toista ikinä ja toiset hyväksikäyttävät jok'ikisen kurkkukivun ja krapulan jo lastentarhasta alkaen. Suomessa sairastelukulttuuri on tienristeyksessä, koska tehostamis- ja irtisanomisbuumi on tehnyt työntekijöistä pelokkaita. Yrittäjien taas on kutistuvien katteiden vähenevien tilauksien Suomessa aina vain riskialttiimpaa tehdä investointeja työvoimaan. Siksi meidän on kehitettävä sairastelukäytäntöämme omavastuullisempaan suuntaan.

Ensimmäisen sairauspäivän karenssi on syrjivä paljon sairasteleville, joilla on huono vastustuskyky. Tämä ei sovi yhteen esimerkiksi sen faktan kanssa, että meillä on hirvittävä määrä homerakennuksia, jotka altistavat infektioille. Meidän onkin pidettävä huolta terveydenhuoltojärjestelmästämme ja kehitettävä sitä, jotta ihmisiä syrjäytyisi vähemmän.

Henkilökohtaisesti vihaan homerakennuksia syvästi, koska omalla kohdallani armeijassa homeinen kasarmi pilasi palveluskokemukseni ja vastustuskykyni infektiokierteellä. Jatkuva homeelle altistuminen moukaroi immuniteettikilpiämme pitkäaikaisvaikutuksin. Vielä vuosia myöhemmin jouduin toteamaan, ettei metsäinsinööriopinnoistani tule mitään, koska minulle nousi kuume jokaisen maasto-opetuspäivän jälkeisenä iltana, mikä tuhosi opiskeluni ja motivaationi metsäalalla. Nykyään voin jo paremmin ja voin nauttia myös ulkoilusta, mutta tilannetta ei paranneta käsienpesukampanjoilla. Karenssi voisi motivoida meitä pitämään huolta itsestämme ja vastustuskyvystämme, sekä ennen kaikkea opettaa pukeutumaan vuodenaikojen ja säiden mukaan.

Lisäksi omavastuullinen ensimmäinen sairauspäivä vähentäisi kyttäyskäräytyskulttuuria, jonka takia ihmiset eivät uskalla hakea sairauspäivänään edes toipumista tukevia lääkkeitä apteekista tai vihreää teetä kaupasta. Holhoamisen vähentäminen auttaa ihmisiä heräämään aktiivisemmiksi toimijoiksi. Esimerkiksi jatkuvasti sairasteleva homekoulussa työskentelevä opettaja saattaisi kuin ihmeen kaupalla herätä taistelemaan lasten puolesta huomatessaan palkkansa kutistuneen kymmenellä työpäivällä vuodessa. Jokainen itselle tai läheiselle tehty terveysteko on sankariteko tämän maan nostamiseksi lamasta.

]]>
0 http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198744-ensimmaisen-sairauslomapaivan-karenssi-kokoaikatyolaisille#comments Holhousyhteiskunta Homeongelma Karenssi Sairauspoissaolot Työllistäminen Tue, 21 Jul 2015 22:59:31 +0000 Niku Hinkka http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198744-ensimmaisen-sairauslomapaivan-karenssi-kokoaikatyolaisille
Lain säätämisen vaikeus ja inhimillinen tekijä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178573-lain-saatamisen-vaikeus-ja-inhimillinen-tekija <p>Olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen. Ko. valiokunnan kautta menevät siis työelämää koskevat hallituksen esitykset. Viime aikoina on käsitelty mm. tilaajavastuulakia ja&nbsp;hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta. Huh, melkoisen pitkä teksti, mutta aukaistaanpa hieman.</p><p><a href="http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140161?search%5Btype%5D=pika&amp;search%5Bpika%5D=tilaajavastuulaki">Tilaajavastuulain</a> osalta sain jo ennen asian käsittelyä yhteydenoton Rakennusteollisuuden puolelta. Itse asiassa suoraan kotisivuilleni <a href="http://www.jarppalindstrom.net/blogi/2014/10/02/687#lastcomment">palautetta</a> liittyen alan ulkomaisiin työntekijöihin.&nbsp;</p><p>Rakennusteollisuuden <a href="http://www.rakennusteollisuus.fi/Ajankohtaista/Tiedotteet1/2014/Tilaajavastuulain-uudistus-vesittaa-harmaan-talouden-torjuntatoimia-rakennusalalla/">tiedotteessa</a>(17.10) todetaan: &quot;Tapio Karin mukaan lakiesityksessä on vielä suurempi moka rakennusalan kannalta se, että tilaajavastuulaki ei enää edellytä tilaajan tarkistavan työmaalle kesken urakan tulevilta ulkomaisilta lähetetyiltä työntekijöiltä todistusta voimassa olevasta eläke- ja tapaturmavakuutuksesta.&quot;</p><p>Myös ESAVI eli <a href="https://www.avi.fi/web/avi/-/tilaajavastuulain-uudistus-lisaisi-harmaata-taloutta-ja-turhaa-byrokratiaa#.VEpoT2IaySN">Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut kantaa asiaan</a>.&nbsp;</p><p>Asian käsittely on kesken ja en siis voi sitä valiokuntakäsittelyn osalta aukaista. Tämä esitys on kuitenkin esimerkki siitä, että ihan kaikkea ei lain valmistelussa osata ajatella eikä kaikkia porsaanreikiä paikata. Siksi alan toimijoiden asiantuntevuus on arvokasta.</p><p>Entä sitten tuo toinen <a href="http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140162">lakiesitys</a>? Siinä on kyse mm. työn vastaanottovelvoitteen lisäämisestä. Usarihan kirjoitti <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61914-tyottomalle-keppia-80-km-pian-15-h">tästä jo 30.8 jutun.</a>&nbsp;Lisäksi esityksessä on seuraava kohta: &quot;Hallituksen esityksessä työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että tilanteessa, jossa työntekijän kanssa on sovittu yhteydenotosta ja suunnitelman täydentämisestä puhelimitse, mutta työnhakijaa ei tavoiteta, asetettaisiin nykykäytäntöä lyhyempi, vähintään 15 päivää kestävä korvaukseton aika.&quot;</p><p>Eihän se näin voi olla! Jos puhelimeen ei vastaa, se ei saa johtaa karenssiin! Tästä asiasta koko valiokunta oli ja on samaa mieltä. Eli on siis eri mieltä kuin hallituksen esitys. Näin valiokunnan pj Tarja Filatov&nbsp;<a href="http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/10-sdp/ajankohtaista/uutiset/8734-filatov-haluaa-poistaa-tyottomien-soittokarenssin">http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/10-sdp/ajankohtaista/uutiset/8734-filatov-haluaa-poistaa-tyottomien-soittokarenssin</a>.</p><p>Kyse on siis KOKO valiokunnan kannasta - &quot;&nbsp;Valiokunnan valmistavassa keskustelussa vallitsi yksimielinen näkemys siitä, että soittokarenssi on kohtuuton ja valiokunta poistaa sen hallituksen esittämästä laista, sanoo Filatov.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://sosiaalinentekija.wordpress.com/2014/10/24/tyottomalle-tarjotaan-uutta-raippaa/">Sosiaalinen tekijä</a>-sivustolla on asia myös noteerattu tänään.&nbsp;</p><p>Ei voi kuin hämmästellä sitä, kuinka kaukana tosielämästä ollaan näiden edellä kerrottujen esitysten tapaisten kohdalla. On toki niin, että lainsäätäjät ovat vain ihmisiä ja siksi erehtyväisiä, mutta jos virhe huomataan ennen lain säätämistä, niin tuo virhe pitää korjata. Ja huomautan, että aivan varmasti myös itselläni on mennyt läpi esityksiä, joiden kohdalla olisi pitänyt toimia toisin.&nbsp;</p><p>No nyt on sitten tilaisuus korjata virheet. Toivottavasti terve järki voittaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen. Ko. valiokunnan kautta menevät siis työelämää koskevat hallituksen esitykset. Viime aikoina on käsitelty mm. tilaajavastuulakia ja hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta. Huh, melkoisen pitkä teksti, mutta aukaistaanpa hieman.

Tilaajavastuulain osalta sain jo ennen asian käsittelyä yhteydenoton Rakennusteollisuuden puolelta. Itse asiassa suoraan kotisivuilleni palautetta liittyen alan ulkomaisiin työntekijöihin. 

Rakennusteollisuuden tiedotteessa(17.10) todetaan: "Tapio Karin mukaan lakiesityksessä on vielä suurempi moka rakennusalan kannalta se, että tilaajavastuulaki ei enää edellytä tilaajan tarkistavan työmaalle kesken urakan tulevilta ulkomaisilta lähetetyiltä työntekijöiltä todistusta voimassa olevasta eläke- ja tapaturmavakuutuksesta."

Myös ESAVI eli Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut kantaa asiaan

Asian käsittely on kesken ja en siis voi sitä valiokuntakäsittelyn osalta aukaista. Tämä esitys on kuitenkin esimerkki siitä, että ihan kaikkea ei lain valmistelussa osata ajatella eikä kaikkia porsaanreikiä paikata. Siksi alan toimijoiden asiantuntevuus on arvokasta.

Entä sitten tuo toinen lakiesitys? Siinä on kyse mm. työn vastaanottovelvoitteen lisäämisestä. Usarihan kirjoitti tästä jo 30.8 jutun. Lisäksi esityksessä on seuraava kohta: "Hallituksen esityksessä työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että tilanteessa, jossa työntekijän kanssa on sovittu yhteydenotosta ja suunnitelman täydentämisestä puhelimitse, mutta työnhakijaa ei tavoiteta, asetettaisiin nykykäytäntöä lyhyempi, vähintään 15 päivää kestävä korvaukseton aika."

Eihän se näin voi olla! Jos puhelimeen ei vastaa, se ei saa johtaa karenssiin! Tästä asiasta koko valiokunta oli ja on samaa mieltä. Eli on siis eri mieltä kuin hallituksen esitys. Näin valiokunnan pj Tarja Filatov http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/10-sdp/ajankohtaista/uutiset/8734-filatov-haluaa-poistaa-tyottomien-soittokarenssin.

Kyse on siis KOKO valiokunnan kannasta - " Valiokunnan valmistavassa keskustelussa vallitsi yksimielinen näkemys siitä, että soittokarenssi on kohtuuton ja valiokunta poistaa sen hallituksen esittämästä laista, sanoo Filatov."

 

Sosiaalinen tekijä-sivustolla on asia myös noteerattu tänään. 

Ei voi kuin hämmästellä sitä, kuinka kaukana tosielämästä ollaan näiden edellä kerrottujen esitysten tapaisten kohdalla. On toki niin, että lainsäätäjät ovat vain ihmisiä ja siksi erehtyväisiä, mutta jos virhe huomataan ennen lain säätämistä, niin tuo virhe pitää korjata. Ja huomautan, että aivan varmasti myös itselläni on mennyt läpi esityksiä, joiden kohdalla olisi pitänyt toimia toisin. 

No nyt on sitten tilaisuus korjata virheet. Toivottavasti terve järki voittaa.

 

 

 

 

 

 

]]>
3 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178573-lain-saatamisen-vaikeus-ja-inhimillinen-tekija#comments Eduskunta hallitus Karenssi lainsäädäntö Fri, 24 Oct 2014 15:20:59 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178573-lain-saatamisen-vaikeus-ja-inhimillinen-tekija