Internet http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132431/all Fri, 14 Sep 2018 10:26:44 +0300 fi Mitä ihmettä tarkoittaa Euroopan unionin ajama linkkivero? http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260969-mita-ihmetta-tarkoittaa-euroopan-unionin-ajama-linkkivero <p><a href="https://juliareda.eu/wp-content/uploads/2018/09/Copyright_Sept12_Voss.pdf">Euroopan parlamentin 12.9.2018 hyväksymän direktiivin</a> artikla 11, eli ns. linkkivero, tarkoittaa että jos merkittävä palveluntarjoaja Internetissä (&quot;information society service provider&quot;) digitaalisesti käyttää lehdistön (&quot;publishers of press publications&quot;) tuottamaa sisältöä, on siitä maksettava reilu ja kohtuullinen korvaus (&quot;fair and proportionate remuneration&quot;). Direktiivin hylätyssä versiossa tämä koski myös yksityisiä ihmisiä ja pelkkä linkki katsottiin sisällön käyttämiseksi. Nyt linkin ja yksittäisiä sanoja sisällöstä voi julkaista ilman korvausta, mutta koko otsikko saattaa olla jo maksullista käyttöä. Direktiivi on tämän suhteen epäselvä, onko otsikko vielä yksittäisiä sanoja vai onko se jo enemmän? Facebookin ja muiden esikatselulaatikot ovat varmaankin jo selvästi sisällön käyttöä jo pelkästään kuvien vuoksi.</p><p>Tämä on pelkkä linkki: <a href="http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260907-euroopan-unioni-ja-internetin-tulevaisuus">http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260907-euroopan-unioni-ja-internetin-tulevaisuus</a></p><p>Tämä on linkki ja otsikko: <a href="http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260907-euroopan-unioni-ja-internetin-tulevaisuus">Euroopan unioni ja Internetin tulevaisuus</a></p><p>Molempia klikkaamalla pääsee samaan paikkaan mutta jälkimmäinen sisältää jo osan linkin takaa löytyvästä sisällöstä.</p><p>Eli jos esimerkiksi teet Youtubeen videon ja HS julkaisee siitä uutisen ja jaat sen uutisen Facebookissa, pitää Facebookin maksaa HS:lle mutta HS:n ei tarvitse maksaa sinulle mitään. Eli maksajana on aina vain Internetpalvelu ja saajana on aina vain lehdistö. Artikla 11 on siis puhdasta eturyhmäpolitiikka, tulosiirto uudelta medialta vanhalle medialle.</p><p>Linkkiveron voi tietenkin kiertää yksinkertaisesti siten, että palvelu ei näytä mitään muuta kuin pelkän linkin. Ja uskoisin että Facebook ja muut toimivat näin koska muuten joutuvat maksamaan joka kerta kun joku käyttäjä laittaa sinne linkin. Tai sitten sopivat jokaisen mediatalon kanssa jostain kiinteästä könttäsummasta.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Direktiivi siirtyy seuraavaksi kolmikantamenettelyyn käsiteltäväksi ja palaa vielä lopulliseen parlamentin äänestykseen ehkä ensi vuoden alussa. Silloin varmistuu direktiivin lopullinen sisältö. </em></p><p><em><a href="http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260907-euroopan-unioni-ja-internetin-tulevaisuus">Lue aikaisempi kirjoitukseni Euroopan unionin tekijänoikeusdirektiivistä.</a> </em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan parlamentin 12.9.2018 hyväksymän direktiivin artikla 11, eli ns. linkkivero, tarkoittaa että jos merkittävä palveluntarjoaja Internetissä ("information society service provider") digitaalisesti käyttää lehdistön ("publishers of press publications") tuottamaa sisältöä, on siitä maksettava reilu ja kohtuullinen korvaus ("fair and proportionate remuneration"). Direktiivin hylätyssä versiossa tämä koski myös yksityisiä ihmisiä ja pelkkä linkki katsottiin sisällön käyttämiseksi. Nyt linkin ja yksittäisiä sanoja sisällöstä voi julkaista ilman korvausta, mutta koko otsikko saattaa olla jo maksullista käyttöä. Direktiivi on tämän suhteen epäselvä, onko otsikko vielä yksittäisiä sanoja vai onko se jo enemmän? Facebookin ja muiden esikatselulaatikot ovat varmaankin jo selvästi sisällön käyttöä jo pelkästään kuvien vuoksi.

Tämä on pelkkä linkki: http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260907-euroopan-unioni-ja-internetin-tulevaisuus

Tämä on linkki ja otsikko: Euroopan unioni ja Internetin tulevaisuus

Molempia klikkaamalla pääsee samaan paikkaan mutta jälkimmäinen sisältää jo osan linkin takaa löytyvästä sisällöstä.

Eli jos esimerkiksi teet Youtubeen videon ja HS julkaisee siitä uutisen ja jaat sen uutisen Facebookissa, pitää Facebookin maksaa HS:lle mutta HS:n ei tarvitse maksaa sinulle mitään. Eli maksajana on aina vain Internetpalvelu ja saajana on aina vain lehdistö. Artikla 11 on siis puhdasta eturyhmäpolitiikka, tulosiirto uudelta medialta vanhalle medialle.

Linkkiveron voi tietenkin kiertää yksinkertaisesti siten, että palvelu ei näytä mitään muuta kuin pelkän linkin. Ja uskoisin että Facebook ja muut toimivat näin koska muuten joutuvat maksamaan joka kerta kun joku käyttäjä laittaa sinne linkin. Tai sitten sopivat jokaisen mediatalon kanssa jostain kiinteästä könttäsummasta.

 

Direktiivi siirtyy seuraavaksi kolmikantamenettelyyn käsiteltäväksi ja palaa vielä lopulliseen parlamentin äänestykseen ehkä ensi vuoden alussa. Silloin varmistuu direktiivin lopullinen sisältö.

Lue aikaisempi kirjoitukseni Euroopan unionin tekijänoikeusdirektiivistä.

 

]]>
3 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260969-mita-ihmetta-tarkoittaa-euroopan-unionin-ajama-linkkivero#comments Ennakkosensuuri Eturyhmäpolitiikka Euroopan unioni Internet Tekijänoikeusdirektiivi Fri, 14 Sep 2018 07:26:44 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260969-mita-ihmetta-tarkoittaa-euroopan-unionin-ajama-linkkivero
Euroopan unioni ja Internetin tulevaisuus http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260907-euroopan-unioni-ja-internetin-tulevaisuus <p>Kun maantiellä ajetaan ylinopeutta, kenen on syy? Tietenkin tietä ylläpitävän Destian. Kun vaatekaupasta varastetaan lenkkarit, kenen on syy? Tietenkin kauppakeskuksen omistavan Cityconin. Kun teini lähettää suosikkibändinsä albumin WhatsAppissa kavereilleen, kenen on syy? Tietenkin WhatsAppia ylläpitävän Facebookin.&nbsp;</p><p>Nämä väittämät ovat varmasti jokaisen mielestä järjettömiä ja oikeustajun vastaisia, mutta vastaavat europarlaamentikkojen enemmistön mielipidettä, sillä <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/netin-rikkojaksi-kutsuttu-kohuttu-tekijanoikeusdirektiivi-meni-murskaaanilla-lapi-euroopan-parlamentissa-tata-se-tarkoittaa-201194970">Euroopan parlamentti hyväksyi eilen (12.9.2018)</a> tekijänoikeuksia uudistavan direktiivin, jossa kaikki merkittävät palveluntarjoajat joutuvat vastuuseen käyttäjien tekemistä tekijänoikeusrikoksista ja -rikkomuksista.</p><p>Vastuun siirrolla on monia vahingollisia seurauksia. Kun vastuu siirtyy palveluille, on palvelulla mitä suurimmat kannustimet ennalta estää kaikki kuviteltavissa olevat rikkomukset. Muutosta voisi verrata siihen että astuessasi kauppakeskuksen ovista sisään, siirtyy vastuu teoistasi kokonaan keskuksen omistajalle. Tämä väistämättä tarkoittaa että palvelun kannattaa ylireagoida ja estää ennalta myös epäselvät tapaukset. Direktiivin aikaisemmassa versiossa ennakkosensuuri olisi ollut pakollista, mutta parlamentin <a href="https://juliareda.eu/wp-content/uploads/2018/09/Copyright_Sept12_Voss.pdf">hyväksymässä versiossa</a> toteutustapa jätetään auki. On kuitenkin vaikea nähdä muuta vaihtoehtoa ennakkosensuurille kuin varautuminen jatkuviin oikeudenkäynteihin tai eurooppalaisten käyttäjien poissulkeminen palveluista.&nbsp;</p><p>Direktiiviä puolustetaan vetoamalla siihen, että tekijänoikeuksien suojaama materiaali saisi muka täysin vapaasti levittää Internetissä tai että direktiivi tuo korvaukset luovan työn tekijöille. Jää kuitenkin täysin auki, miten palveluntarjoajien pakottaminen vastuuseen käyttäjien teoista muuttaisi luovan työn tekijöiden saamia korvauksia työstään. Mikään ei muutu sen periaatteen suhteen, että luovan työn tekijöillä on oikeus korvaukseen työstään kun sitä käytetään.&nbsp;</p><p>Parlamentin päätöksestä syntyy väistämättä kuva, että hyvää tarkoittavat poliitikot haluavat säädellä asioita, joita he eivät itse ymmärrä. Tai sitten vain tekijänoikeusjärjestöt ovat mahtavasti onnistuneet lobbauksessaan. Euroopan kansalaisten asemaa ei kuitenkaan paranna se, että yhdelle eturyhmälle annetaan poikkeuksellinen oikeus päästä kiinni alustoihin, jotka ovat tänä päivänä ensisijaisia kanavia kommunikoida ja ilmaista itseämme. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on vapaan yhteiskunnan perusperiaatteita. Siitä ei pidä tinkiä sen vuoksi, että se saattaisi mahdollistaa vähän nopeamman puuttumisen tekijäinoikeusrikkomuksiin.&nbsp;</p><p>Direktiivi siirtyy seuraavaksi kolmikantamenettelyyn käsiteltäväksi ja palaa vielä lopulliseen parlamentin äänestykseen ehkä ensi vuoden alussa. Silloin viimeistään varmistuu onko Euroopan unioni todella lähdössä sotajalalle koko ihmiskunnan yhdistävää tietoverkkoa vastaan. Sen rinnalla Euroopan unioni on lopulta vain alueellista näpertelyä.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria">Lue aikaisempi kirjoitukseni Euroopan unionin ajamasta tekijänoikeusuudistuksesta ja siihen sisältyvästä ennakkosensuurista.</a></p><p><strong>MUOKKAUS: </strong>Korjattiin väärä linkki kohdassa &quot;hyväksymässä versiossa&quot;</p> Kun maantiellä ajetaan ylinopeutta, kenen on syy? Tietenkin tietä ylläpitävän Destian. Kun vaatekaupasta varastetaan lenkkarit, kenen on syy? Tietenkin kauppakeskuksen omistavan Cityconin. Kun teini lähettää suosikkibändinsä albumin WhatsAppissa kavereilleen, kenen on syy? Tietenkin WhatsAppia ylläpitävän Facebookin. 

Nämä väittämät ovat varmasti jokaisen mielestä järjettömiä ja oikeustajun vastaisia, mutta vastaavat europarlaamentikkojen enemmistön mielipidettä, sillä Euroopan parlamentti hyväksyi eilen (12.9.2018) tekijänoikeuksia uudistavan direktiivin, jossa kaikki merkittävät palveluntarjoajat joutuvat vastuuseen käyttäjien tekemistä tekijänoikeusrikoksista ja -rikkomuksista.

Vastuun siirrolla on monia vahingollisia seurauksia. Kun vastuu siirtyy palveluille, on palvelulla mitä suurimmat kannustimet ennalta estää kaikki kuviteltavissa olevat rikkomukset. Muutosta voisi verrata siihen että astuessasi kauppakeskuksen ovista sisään, siirtyy vastuu teoistasi kokonaan keskuksen omistajalle. Tämä väistämättä tarkoittaa että palvelun kannattaa ylireagoida ja estää ennalta myös epäselvät tapaukset. Direktiivin aikaisemmassa versiossa ennakkosensuuri olisi ollut pakollista, mutta parlamentin hyväksymässä versiossa toteutustapa jätetään auki. On kuitenkin vaikea nähdä muuta vaihtoehtoa ennakkosensuurille kuin varautuminen jatkuviin oikeudenkäynteihin tai eurooppalaisten käyttäjien poissulkeminen palveluista. 

Direktiiviä puolustetaan vetoamalla siihen, että tekijänoikeuksien suojaama materiaali saisi muka täysin vapaasti levittää Internetissä tai että direktiivi tuo korvaukset luovan työn tekijöille. Jää kuitenkin täysin auki, miten palveluntarjoajien pakottaminen vastuuseen käyttäjien teoista muuttaisi luovan työn tekijöiden saamia korvauksia työstään. Mikään ei muutu sen periaatteen suhteen, että luovan työn tekijöillä on oikeus korvaukseen työstään kun sitä käytetään. 

Parlamentin päätöksestä syntyy väistämättä kuva, että hyvää tarkoittavat poliitikot haluavat säädellä asioita, joita he eivät itse ymmärrä. Tai sitten vain tekijänoikeusjärjestöt ovat mahtavasti onnistuneet lobbauksessaan. Euroopan kansalaisten asemaa ei kuitenkaan paranna se, että yhdelle eturyhmälle annetaan poikkeuksellinen oikeus päästä kiinni alustoihin, jotka ovat tänä päivänä ensisijaisia kanavia kommunikoida ja ilmaista itseämme. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on vapaan yhteiskunnan perusperiaatteita. Siitä ei pidä tinkiä sen vuoksi, että se saattaisi mahdollistaa vähän nopeamman puuttumisen tekijäinoikeusrikkomuksiin. 

Direktiivi siirtyy seuraavaksi kolmikantamenettelyyn käsiteltäväksi ja palaa vielä lopulliseen parlamentin äänestykseen ehkä ensi vuoden alussa. Silloin viimeistään varmistuu onko Euroopan unioni todella lähdössä sotajalalle koko ihmiskunnan yhdistävää tietoverkkoa vastaan. Sen rinnalla Euroopan unioni on lopulta vain alueellista näpertelyä.

 

Lue aikaisempi kirjoitukseni Euroopan unionin ajamasta tekijänoikeusuudistuksesta ja siihen sisältyvästä ennakkosensuurista.

MUOKKAUS: Korjattiin väärä linkki kohdassa "hyväksymässä versiossa"

]]>
11 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260907-euroopan-unioni-ja-internetin-tulevaisuus#comments Kotimaa Ennakkosensuuri Eturyhmäpolitiikka Euroopan unioni Internet Tekijänoikeusdirektiivi Thu, 13 Sep 2018 04:22:34 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260907-euroopan-unioni-ja-internetin-tulevaisuus
Neuvostototalitarismi palaa hiljakseen Venäjällä http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260090-neuvostototalitarismi-palaa-hiljakseen-venajalla <p>Venäläistä Eduard Nikitiniä uhkaa 5-6 vuoden vankaustuomio oheisen kuvan levittämisen takia. Myös psykiatrista pakkohoitoa on vaadittu. Asianajajansa mukaan Venäjän oikeuslaitoksen historiassa tällaista ei ole nähty sitten&nbsp;Nikita Hruštšovin aikojen.</p><p>Venäjällä on käynnistynyt jo tovi sitten kampanja, jossa ihmisten some-käyttäytymistä laitetaan kuriin. Se perustuu ennen kaikkea varoittaville esimerkeille ja mielivallalla eroten Neuvostoliitosta siten, että siellä sentään viimeisten vuosikymmenien aikana ihmiset tiesivät pelisäännöt. Nyt etsitään varoittavia esimerkkejä ja toimitaan usein tavalla, jossa tärkeintä on ensin löytää rikollinen - rikos kyllä sitten keksitään tarpeen mukaan. Samalla metodilla Putin hallinto on ottanut myös talouselämän kontrolliinsa.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kremlin ote Internetistä kiristyy, mutta tällaisilla toimilla tuppaa olemaan sellainen seuraus, että ne vieraannuttavat kansaa hallinnosta. Venäjää hallitaan enenevässä määrin pelon ja mielivallan avulla pakkokeinoja käyttäen. Se ei lupaa hyvää tulevaisuudessa, vaikka nyt Kremliäkin myöten on havahduttu siihen, että tiukka lainsäädäntö on aiheuttanut paikallishallinnon innokkaiden virkamiesvatnikkien tahoilta innokkaita toimia, jotka kääntyvät sitä itseään vastaan. Ehkä lainsäädäntöä tai sen soveltamista mietitään uudelleen nyt, kun viesti on lähetetty. Ehkäpä vielä tässä vaiheessa Vladimir Putin onnistuu vielä kerran nousemaan isällisenä hahmona puolustamaan hallintoalamaisiaan inhottavia byrokraatteja vastaan.&nbsp;</p><p>Tästä huolimatta <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196573-venaja-ei-ole-neuvostoliitto"><em>Venäjä ei kuitenkaan ole Neuvostoliitto </em></a>ja&nbsp; <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233673-venajan-kukkoilu-on-tulossa-tiensa-paahan"><em>Venäjän kukkoilu on tulossa tiensä päähän</em></a>. Joskus Venäjä on taas vapaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLs0kPPyCWaPg0tuFIqqU6Hqsekra8iuAe" target="_blank">YouTube-kanava löytyy myöskin</a>, mutta siellä ei ole vielä mitään näihin Kitinä-blogin aiheisiin liittyen. Yhtä sun toista muuta toki.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäläistä Eduard Nikitiniä uhkaa 5-6 vuoden vankaustuomio oheisen kuvan levittämisen takia. Myös psykiatrista pakkohoitoa on vaadittu. Asianajajansa mukaan Venäjän oikeuslaitoksen historiassa tällaista ei ole nähty sitten Nikita Hruštšovin aikojen.

Venäjällä on käynnistynyt jo tovi sitten kampanja, jossa ihmisten some-käyttäytymistä laitetaan kuriin. Se perustuu ennen kaikkea varoittaville esimerkeille ja mielivallalla eroten Neuvostoliitosta siten, että siellä sentään viimeisten vuosikymmenien aikana ihmiset tiesivät pelisäännöt. Nyt etsitään varoittavia esimerkkejä ja toimitaan usein tavalla, jossa tärkeintä on ensin löytää rikollinen - rikos kyllä sitten keksitään tarpeen mukaan. Samalla metodilla Putin hallinto on ottanut myös talouselämän kontrolliinsa.  

Kremlin ote Internetistä kiristyy, mutta tällaisilla toimilla tuppaa olemaan sellainen seuraus, että ne vieraannuttavat kansaa hallinnosta. Venäjää hallitaan enenevässä määrin pelon ja mielivallan avulla pakkokeinoja käyttäen. Se ei lupaa hyvää tulevaisuudessa, vaikka nyt Kremliäkin myöten on havahduttu siihen, että tiukka lainsäädäntö on aiheuttanut paikallishallinnon innokkaiden virkamiesvatnikkien tahoilta innokkaita toimia, jotka kääntyvät sitä itseään vastaan. Ehkä lainsäädäntöä tai sen soveltamista mietitään uudelleen nyt, kun viesti on lähetetty. Ehkäpä vielä tässä vaiheessa Vladimir Putin onnistuu vielä kerran nousemaan isällisenä hahmona puolustamaan hallintoalamaisiaan inhottavia byrokraatteja vastaan. 

Tästä huolimatta Venäjä ei kuitenkaan ole Neuvostoliitto ja  Venäjän kukkoilu on tulossa tiensä päähän. Joskus Venäjä on taas vapaa.

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

YouTube-kanava löytyy myöskin, mutta siellä ei ole vielä mitään näihin Kitinä-blogin aiheisiin liittyen. Yhtä sun toista muuta toki.

 

Linkki.

]]>
5 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260090-neuvostototalitarismi-palaa-hiljakseen-venajalla#comments Internet Kremlin saatanallinen pahuus Sananvapaus Venäjä Vladimir Putin Tue, 28 Aug 2018 03:00:40 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260090-neuvostototalitarismi-palaa-hiljakseen-venajalla
Miksi Euroopan unioni ajaa ennakkosensuuria? http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria <p>Euroopan unioni on valmistelemassa <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52016PC0593">uudistusta, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita</a>.&nbsp;Uudistus on kuitenkin ongelmallinen, sillä ehdotetun direktiivin artikla 13 käytännössä pakottaa palveluntarjoajat, joiden palveluissa käyttävät voivat jakaa tekstiä, kuvia, videoita tai muuta mediaa, toteuttamaan valvontajärjestelmän, joka ennalta tunnistaa kaikki mahdolliset tekijänoikeusloukkaukset. Käytännössä siis meidän eri Internet-palveluissa julkaisema materiaali altistetaan ennakkosensuurille. Tämä on hyvin ongelmallista useammastakin syystä.</p><ul><li>Ennakkosensuurilla ei ole paikkaa vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Tämän siirtyessä entistä enemmän suurten Internet-palveluiden päälle (Facebook, Youtube, Instagram, Twitter, jne...) haluammeko todella että oikeudenhaltijoille luovutetaan oikeus ennalta estää mitä haluamme julkaista? Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tulee siihen puuttua, mutta vasta kun rikkomus on tapahtunut, ei ennalta, ei varmuuden vuoksi.</li><li>Kun palveluntarjoajalle määrätään vastuu ennakkosensuurista, kannattaa palveluntarjoajan riskejä välttääkseen sensuroida aina epävarmoissa tapauksissa. Näiden virheiden korjaaminen ja oikaisu <a href="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/">synnyttää kohtuutonta haittaa syyttömille</a>.</li><li>Automaattinen järjestelmä ei kykene erottamaan sallittua ja kiellettyä teosten käyttöä. Tekijänoikeuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia teosten käytölle eikä automaattinen järjestelmä voi aina varmuudella tietää onko kyseessä sallittu poikkeus.</li><li>Ennakkosensuurijärjestelmän toteuttaminen ja ylläpitäminen synnyttää kuluja palveluntarjoajalle. Kynnys palveluiden perustamisella kasvaa ja osa palveluista jää tulevaisuudessa syntymättä. Palveluilla on myös selvä kannustin jättää kaikki eurooppalaiset käyttäjät palvelun ulkopuolelle. Meidän ei pidä tavoitella kilpailun rajoittamista eikä tehdä euroopasta aluetta, joita uusien palveluiden kannattaa välttää.</li><li>Vähäiset palveluntarjoajat ovat vapautettu ennakkosensuurivelvoitteesta, mutta haluammeko todella kannustaa palveluita pysymään pienenä?</li></ul><p>Euroopan unionin tavoite edistää digitaalisia sisämarkkinoita on hyvä ja kannatettava, mutta siihen sisältyvä ongelmallinen vaatimus ennakkosensuurista myrkyttää koko hankkeen. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni on valmistelemassa uudistusta, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita. Uudistus on kuitenkin ongelmallinen, sillä ehdotetun direktiivin artikla 13 käytännössä pakottaa palveluntarjoajat, joiden palveluissa käyttävät voivat jakaa tekstiä, kuvia, videoita tai muuta mediaa, toteuttamaan valvontajärjestelmän, joka ennalta tunnistaa kaikki mahdolliset tekijänoikeusloukkaukset. Käytännössä siis meidän eri Internet-palveluissa julkaisema materiaali altistetaan ennakkosensuurille. Tämä on hyvin ongelmallista useammastakin syystä.

  • Ennakkosensuurilla ei ole paikkaa vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Tämän siirtyessä entistä enemmän suurten Internet-palveluiden päälle (Facebook, Youtube, Instagram, Twitter, jne...) haluammeko todella että oikeudenhaltijoille luovutetaan oikeus ennalta estää mitä haluamme julkaista? Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tulee siihen puuttua, mutta vasta kun rikkomus on tapahtunut, ei ennalta, ei varmuuden vuoksi.
  • Kun palveluntarjoajalle määrätään vastuu ennakkosensuurista, kannattaa palveluntarjoajan riskejä välttääkseen sensuroida aina epävarmoissa tapauksissa. Näiden virheiden korjaaminen ja oikaisu synnyttää kohtuutonta haittaa syyttömille.
  • Automaattinen järjestelmä ei kykene erottamaan sallittua ja kiellettyä teosten käyttöä. Tekijänoikeuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia teosten käytölle eikä automaattinen järjestelmä voi aina varmuudella tietää onko kyseessä sallittu poikkeus.
  • Ennakkosensuurijärjestelmän toteuttaminen ja ylläpitäminen synnyttää kuluja palveluntarjoajalle. Kynnys palveluiden perustamisella kasvaa ja osa palveluista jää tulevaisuudessa syntymättä. Palveluilla on myös selvä kannustin jättää kaikki eurooppalaiset käyttäjät palvelun ulkopuolelle. Meidän ei pidä tavoitella kilpailun rajoittamista eikä tehdä euroopasta aluetta, joita uusien palveluiden kannattaa välttää.
  • Vähäiset palveluntarjoajat ovat vapautettu ennakkosensuurivelvoitteesta, mutta haluammeko todella kannustaa palveluita pysymään pienenä?

Euroopan unionin tavoite edistää digitaalisia sisämarkkinoita on hyvä ja kannatettava, mutta siihen sisältyvä ongelmallinen vaatimus ennakkosensuurista myrkyttää koko hankkeen. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita.  

]]>
9 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria#comments Ennakkosensuuri EU Euroopan unioni Internet Tekijänoikeudet Fri, 15 Jun 2018 05:28:51 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria
Pelätty EU-direktiivi on muutakin kuin meemejä - "Luommeko hirviön?" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256896-keskustelua-herattanyt-eu-direktiivi-tarkoittaa-muutakin-kuin-meemeja <p>Brittiläinen&nbsp;lähetystoimintayhtiö BBC <a href="https://www.bbc.com/news/technology-44412025">uutisoi </a>viime viikon perjantaina Euroopan unionin rattaissa pyörivästä lakiesityksestä, joka on saanut monet Internetin ja sananvapauden puolustajat tolaltaan.</p><p>Tätä myöten myös Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10253353">tarttui</a> keskustelua herättäneeseen aiheeseen.&nbsp;Kyse on sentään Internetistä ja sen vapaudesta.</p><p>Juuri nyt EU:ssa käsitellään lakia, jonka tarkoitus on velvoittaa palveluntarjoajat, kuten Twitter tai Instagram varmistamaan, että käyttäjät saattavat näkyville vain sellaista materiaalia, jota heillä on oikeus käyttää. Muut kuvat, videot ja vaikkapa musiikki toistettaisiin automaattisesti uuden sisällöntunnistusohjelman avulla.</p><p>Tekijänoikeusdirektiivin uudistus pyrkii parantamaan alkuperäisten teosten tekijöiden mahdollisuuksia saada tuloja teoksistaan. Pyrkimys voi kuitenkin johtaa internetiä rajoittaviin sivuvaikutuksiin.</p><p>Moni pelkää lain vaikuttavan heidän rakkaimpien meemiensä kohtaloon. Miten käy Pepe Sammakon ja syöttötuolissa kiukuttelevan Donald Trumpin? Kim Jong-unin käskyjen? Putinin?&nbsp;Ole kuin Billin ja Kermitin?</p><p>Entä Grumpy Cat ja Doge?</p><p>Tällä hetkellä keskustelu pyörii lähinnä meemien ympärillä, mutta vaikutukset tulevat ulottumaan muuallekin Internettiin. YouTube esimerkiksi on mennyttä kalua, mikäli EU:n kolmastoista artikla selviää äänestyksen läpi.</p><p>Kyseinen uudistus ei varsinaisesti pyri muuttamaan tekijänoikeuksien perussääntöjä siitä, mitä saa julkaista ja mitä ei, mutta sisällön suodattaminen voi toimia arvaamattomalla tavalla.</p><p>Automaattinen sisällöntunnistus kuulostaa muutenkin melko pahalta, sillä eihän se ole mitään muuta kuin ennakkosensuuria.&nbsp;Jos olette aikaisemmin vitsailleet George Orwellin vuodesta 1984, niin nyt se vasta aiheellista olisikin. Me olemme tietämättämme luomassa hirviötä.</p><p>Sanaan kuuluu olennaisesti vapaus ja vastuu. Sama pätee Internettiin. Tästä syystä sosiaalisen median sensuroimista tulisi hankaloittaa, eikä suinkaan helpottaa sitä entisestään.&nbsp;Onko meemien alkuperäisten kuvien ottajien kassavirta tärkeämpi kuin 741,4 miljoonan ihmisen viestien ennakkosensuuri?</p><p>Sosiaalinen media on näytellyt keskeistä roolia lukuisissa kansannousuissa aina arabikeväästä lähtien. Se on toiminut keskeisenä instrumenttina paljastaessaan viranomaisten mielivaltaisia voimankäyttöjä ja sytyttänyt kokonaisia kansoja tuleen.</p><p>Ajatelkaa kuinka pitkälle automaattisen sisällöntunnistuksen voi pahimmassa tapauksessa viedä, jos väärät ihmiset pääsevät yllättäen valtaan? Emme varmaan ehtisi kissaakaan sanomaan, kun meillä voisi olla jo aihealueita, joista ei saisi enää keskustella.&nbsp;Algoritmit pitäisivät huolen siitä, ettei niin myöskään tapahdu.&nbsp;</p><p>Kiinan kohtalo voi olla vain yhden äänestyksen päässä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brittiläinen lähetystoimintayhtiö BBC uutisoi viime viikon perjantaina Euroopan unionin rattaissa pyörivästä lakiesityksestä, joka on saanut monet Internetin ja sananvapauden puolustajat tolaltaan.

Tätä myöten myös Yle tarttui keskustelua herättäneeseen aiheeseen. Kyse on sentään Internetistä ja sen vapaudesta.

Juuri nyt EU:ssa käsitellään lakia, jonka tarkoitus on velvoittaa palveluntarjoajat, kuten Twitter tai Instagram varmistamaan, että käyttäjät saattavat näkyville vain sellaista materiaalia, jota heillä on oikeus käyttää. Muut kuvat, videot ja vaikkapa musiikki toistettaisiin automaattisesti uuden sisällöntunnistusohjelman avulla.

Tekijänoikeusdirektiivin uudistus pyrkii parantamaan alkuperäisten teosten tekijöiden mahdollisuuksia saada tuloja teoksistaan. Pyrkimys voi kuitenkin johtaa internetiä rajoittaviin sivuvaikutuksiin.

Moni pelkää lain vaikuttavan heidän rakkaimpien meemiensä kohtaloon. Miten käy Pepe Sammakon ja syöttötuolissa kiukuttelevan Donald Trumpin? Kim Jong-unin käskyjen? Putinin? Ole kuin Billin ja Kermitin?

Entä Grumpy Cat ja Doge?

Tällä hetkellä keskustelu pyörii lähinnä meemien ympärillä, mutta vaikutukset tulevat ulottumaan muuallekin Internettiin. YouTube esimerkiksi on mennyttä kalua, mikäli EU:n kolmastoista artikla selviää äänestyksen läpi.

Kyseinen uudistus ei varsinaisesti pyri muuttamaan tekijänoikeuksien perussääntöjä siitä, mitä saa julkaista ja mitä ei, mutta sisällön suodattaminen voi toimia arvaamattomalla tavalla.

Automaattinen sisällöntunnistus kuulostaa muutenkin melko pahalta, sillä eihän se ole mitään muuta kuin ennakkosensuuria. Jos olette aikaisemmin vitsailleet George Orwellin vuodesta 1984, niin nyt se vasta aiheellista olisikin. Me olemme tietämättämme luomassa hirviötä.

Sanaan kuuluu olennaisesti vapaus ja vastuu. Sama pätee Internettiin. Tästä syystä sosiaalisen median sensuroimista tulisi hankaloittaa, eikä suinkaan helpottaa sitä entisestään. Onko meemien alkuperäisten kuvien ottajien kassavirta tärkeämpi kuin 741,4 miljoonan ihmisen viestien ennakkosensuuri?

Sosiaalinen media on näytellyt keskeistä roolia lukuisissa kansannousuissa aina arabikeväästä lähtien. Se on toiminut keskeisenä instrumenttina paljastaessaan viranomaisten mielivaltaisia voimankäyttöjä ja sytyttänyt kokonaisia kansoja tuleen.

Ajatelkaa kuinka pitkälle automaattisen sisällöntunnistuksen voi pahimmassa tapauksessa viedä, jos väärät ihmiset pääsevät yllättäen valtaan? Emme varmaan ehtisi kissaakaan sanomaan, kun meillä voisi olla jo aihealueita, joista ei saisi enää keskustella. Algoritmit pitäisivät huolen siitä, ettei niin myöskään tapahdu. 

Kiinan kohtalo voi olla vain yhden äänestyksen päässä. 

]]>
12 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256896-keskustelua-herattanyt-eu-direktiivi-tarkoittaa-muutakin-kuin-meemeja#comments Artikla 13 Euroopan unioni Internet Meemit Sananvapaus Thu, 14 Jun 2018 13:19:56 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256896-keskustelua-herattanyt-eu-direktiivi-tarkoittaa-muutakin-kuin-meemeja
EU:n 13 artikla saattaa uhata koko internetiä #DeleteArt13 http://vinhirvel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256231-eun-13-artikla-saattaa-uhata-koko-internetia <p>Aikaisemmin &quot;Fair use&rdquo;-käytäntö*1 on määrittänyt, että</p><p>esim: <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvostelu">kritiikki</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kommentti">kommentti</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uutinen">uutisraportointi</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Opetus">opetus</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lopputy%C3%B6">opinnäyte </a>ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkimus">tutkimus käyttöön</a> on sallittua lainata toisten työtä. Article 13 kuitenkin uhkaa romuttaa tämän hyväksi koetun käytännön.</p><p>&nbsp;</p><p>Juuri läpi mennyt GDPR( General Data Protection Regulation)*2 oli ihan vitsi verrattuna siihen, mitä EU seuraavaksi juonii!</p><p>Asia on kriittisen tärkeä ja aikaa on vähän, joten muista jakaa linkkejä aiheesta ja tätä kirjoitusta!</p><p>&nbsp;</p><p>Eli Artikla 13 (The directive on copyright in the digital single market):</p><p>Tämä on todella orwellimainen sensurointilainsäädäntö, joka astuesssaan voimaan käytännössä tarkoittaa,</p><p>että kaikkien media-alustojen kuten esim. facebookin tai youtuben pitäisi esifiltteroida kaikki data,</p><p>mitä niiden käyttäjät julkaisevat.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällainenkaan kansalaisjournalismi, jota nyt harrastan vaikeutuu</p><p>huomattavasti kun jokaisesta lähdelinkistä pitäisi maksaa erikseen! Kuka siinä kohtaa</p><p>enää voi luottaa vaihtoehtomediaan tai kansalaisjournalisteihin kun vain isoilla valtamedioilla on varaa</p><p>maksaa käytetyistä lähteistä? Tämä tarkoittaa, että käytännössä yksityisten journalistien ja kaikenmoisen</p><p>vaihtoehtomedian toiminta hankaloituisi huomattavasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Tätä tullaan varmaan perustelemaan klassisilla heitoilla kuten tämä on tehtävä tai äärioikea kasvaa.</p><p>Kyseessä on kuitenkin kaverikapitalismin ja sosialismin epäpyhä liitto, jonka tarkoituksena on hiljentää</p><p>kaikki valtamedian kilpailijat.<br /><br />Faktoilla valtamedia ei ole jaksanut kilpailla ainakaan enää kymmeneen vuoteen. Nyt kun kaikki on tohkeissaan tuosta uudesta GDPR-yksityisyyssuojalainsäädännöstä.&nbsp; Siinä voin nähdä sentään myös selkeästi hyviä puolia kuten sen, että yksityishenkilö voi olla varmempi, ettei hänen tietojaan käytetä väärin. Tässä artikla 13:ssa en näe yhtäkään hyvää puolta. Se tarkoitus on vain hankaloittaa tiedonhankintaa ja tiedonjakamista sekä monopolisoida mediakenttää ison rahan suuntaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä lakikokonaisuus muodostuu kahdesta osasta:</p><p>&nbsp;</p><p>1) Linkkivero. Lähteistä pitää maksaa maksu. On tässä vaiheessa epäselvää, että maksaako maksun sinä</p><p>vai esim. facebook tai youtube, mutta selvää on, että tämä tulee rajoittamaan mahdollisuuksiasi toimia</p><p>esim. kansalaisjournalismin parissa.</p><p>&nbsp;</p><p>2) Materiaalin jakamisen sensurointi. Jos on mahdollisuus, että jakamassasi materiaalissa on jotain</p><p>semmoista, jonka oikeudet joku toinen ihminen planeetalla omistaa, tarvitset kirjallisen luvan käyttääksesi</p><p>tätä materiaalia. Tämä vaikeuttaa ainakin kommentointia, parodioiden tekoa, henkilökohtaisia blogeja,</p><p>tietynlaisen materiaalin jakamista, materiaalin remixausta jne...</p><p>&nbsp;</p><p>Ei ole liioiteltua sanoa, että tämä uusi EU-byrokratinen laki uhkaa koko internetiä kuten sen tunnemme.</p><p>Itse aion soittaa Brysseliin MEP Jussi Halla-ahon avustajalle Mikael Lithille ja pyydän teitä myös</p><p>ottamaan yhteyttä mahdollisimman moneen MEP:iin! Sen voi tehdä helposti esim</p><p>tuolta saveyourinternet.eu linkistä!</p><p>Kaiken muun herkun lisäksi Merkelin puolue eli Saksan kristillisdemokraatit ovat alkaneet uhkailemaan</p><p>muita meppejä äänestämään tuon linkkiveron puolesta. Asiasta kertoi Saksan Piraattipuolueen Julia Rudi. Epäselväksi jää, että onko Julia jo maksanut linkkiveron syytöksistään? Vai onko kyseessä suoranainen laiton totuus?</p><p>&nbsp;</p><p>Miten sinun kannattaa toimia?</p><p>&nbsp;</p><p>1)Jaa tätä kirjoitusta sosiaalisessa mediassa ja tutustu tarkasti lähdelinkkeihin. Mahdollisuuksien mukaan bloggaa aiheesta itsekkin, varsinkin kun ei vielä tarvitse maksaa edes linkkiveroa! ;)</p><p>&nbsp;</p><p>2)Lähetä sähköpostia tai soita paikallisten meppien avustajille. Itse ainakin aion tehdä näin! Kero tästä ainakin viidelle kaverillesi! Aikaa on vain vähän.</p><p>&nbsp;</p><p>Good luck and Godspeed. Meillä on vain 20.6 asti aikaa pelastaa internet!</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p>&nbsp;</p><p>1* <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fair_use" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fair_use">https://fi.wikipedia.org/wiki/Fair_use</a></p><p>2* <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/General_Data_Protection_Regulation" title="https://en.wikipedia.org/wiki/General_Data_Protection_Regulation">https://en.wikipedia.org/wiki/General_Data_Protection_Regulation</a></p><p>&nbsp;</p><p>Muut lähteet:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://saveyourinternet.eu/" title="https://saveyourinternet.eu/">https://saveyourinternet.eu/</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://edri.org/eu-member-states-agree-on-monitoring-filtering-of-internet-uploads/" title="https://edri.org/eu-member-states-agree-on-monitoring-filtering-of-internet-uploads/">https://edri.org/eu-member-states-agree-on-monitoring-filtering-of-inter...</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.techdirt.com/articles/20180525/10072939912/forget-gdpr-eus-new-copyright-" title="https://www.techdirt.com/articles/20180525/10072939912/forget-gdpr-eus-new-copyright-">https://www.techdirt.com/articles/20180525/10072939912/forget-gdpr-eus-n...</a></p><p>proposal-will-be-complete-utter-disaster-internet.shtml</p><p>&nbsp;</p><p>Videolinkki jos et jaksa lukea:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/fvXOfq3AB8s?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/fvXOfq3AB8s?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Saksan Kristillisdemokraatit (Merkelin puolue) käyttävät mafiataktiikoita kiristääkseen muita</p><p>meppejä ajamaan #linktax:in läpi:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/binhSCZBuWA?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/binhSCZBuWA?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aikaisemmin "Fair use”-käytäntö*1 on määrittänyt, että

esim: kritiikki, kommentti, uutisraportointi, opetus, opinnäyte ja tutkimus käyttöön on sallittua lainata toisten työtä. Article 13 kuitenkin uhkaa romuttaa tämän hyväksi koetun käytännön.

 

Juuri läpi mennyt GDPR( General Data Protection Regulation)*2 oli ihan vitsi verrattuna siihen, mitä EU seuraavaksi juonii!

Asia on kriittisen tärkeä ja aikaa on vähän, joten muista jakaa linkkejä aiheesta ja tätä kirjoitusta!

 

Eli Artikla 13 (The directive on copyright in the digital single market):

Tämä on todella orwellimainen sensurointilainsäädäntö, joka astuesssaan voimaan käytännössä tarkoittaa,

että kaikkien media-alustojen kuten esim. facebookin tai youtuben pitäisi esifiltteroida kaikki data,

mitä niiden käyttäjät julkaisevat.

 

Tällainenkaan kansalaisjournalismi, jota nyt harrastan vaikeutuu

huomattavasti kun jokaisesta lähdelinkistä pitäisi maksaa erikseen! Kuka siinä kohtaa

enää voi luottaa vaihtoehtomediaan tai kansalaisjournalisteihin kun vain isoilla valtamedioilla on varaa

maksaa käytetyistä lähteistä? Tämä tarkoittaa, että käytännössä yksityisten journalistien ja kaikenmoisen

vaihtoehtomedian toiminta hankaloituisi huomattavasti.

 

Tätä tullaan varmaan perustelemaan klassisilla heitoilla kuten tämä on tehtävä tai äärioikea kasvaa.

Kyseessä on kuitenkin kaverikapitalismin ja sosialismin epäpyhä liitto, jonka tarkoituksena on hiljentää

kaikki valtamedian kilpailijat.

Faktoilla valtamedia ei ole jaksanut kilpailla ainakaan enää kymmeneen vuoteen. Nyt kun kaikki on tohkeissaan tuosta uudesta GDPR-yksityisyyssuojalainsäädännöstä.  Siinä voin nähdä sentään myös selkeästi hyviä puolia kuten sen, että yksityishenkilö voi olla varmempi, ettei hänen tietojaan käytetä väärin. Tässä artikla 13:ssa en näe yhtäkään hyvää puolta. Se tarkoitus on vain hankaloittaa tiedonhankintaa ja tiedonjakamista sekä monopolisoida mediakenttää ison rahan suuntaan.

 

Tämä lakikokonaisuus muodostuu kahdesta osasta:

 

1) Linkkivero. Lähteistä pitää maksaa maksu. On tässä vaiheessa epäselvää, että maksaako maksun sinä

vai esim. facebook tai youtube, mutta selvää on, että tämä tulee rajoittamaan mahdollisuuksiasi toimia

esim. kansalaisjournalismin parissa.

 

2) Materiaalin jakamisen sensurointi. Jos on mahdollisuus, että jakamassasi materiaalissa on jotain

semmoista, jonka oikeudet joku toinen ihminen planeetalla omistaa, tarvitset kirjallisen luvan käyttääksesi

tätä materiaalia. Tämä vaikeuttaa ainakin kommentointia, parodioiden tekoa, henkilökohtaisia blogeja,

tietynlaisen materiaalin jakamista, materiaalin remixausta jne...

 

Ei ole liioiteltua sanoa, että tämä uusi EU-byrokratinen laki uhkaa koko internetiä kuten sen tunnemme.

Itse aion soittaa Brysseliin MEP Jussi Halla-ahon avustajalle Mikael Lithille ja pyydän teitä myös

ottamaan yhteyttä mahdollisimman moneen MEP:iin! Sen voi tehdä helposti esim

tuolta saveyourinternet.eu linkistä!

Kaiken muun herkun lisäksi Merkelin puolue eli Saksan kristillisdemokraatit ovat alkaneet uhkailemaan

muita meppejä äänestämään tuon linkkiveron puolesta. Asiasta kertoi Saksan Piraattipuolueen Julia Rudi. Epäselväksi jää, että onko Julia jo maksanut linkkiveron syytöksistään? Vai onko kyseessä suoranainen laiton totuus?

 

Miten sinun kannattaa toimia?

 

1)Jaa tätä kirjoitusta sosiaalisessa mediassa ja tutustu tarkasti lähdelinkkeihin. Mahdollisuuksien mukaan bloggaa aiheesta itsekkin, varsinkin kun ei vielä tarvitse maksaa edes linkkiveroa! ;)

 

2)Lähetä sähköpostia tai soita paikallisten meppien avustajille. Itse ainakin aion tehdä näin! Kero tästä ainakin viidelle kaverillesi! Aikaa on vain vähän.

 

Good luck and Godspeed. Meillä on vain 20.6 asti aikaa pelastaa internet!

 

Lähteet:

 

1* https://fi.wikipedia.org/wiki/Fair_use

2* https://en.wikipedia.org/wiki/General_Data_Protection_Regulation

 

Muut lähteet:

 

https://saveyourinternet.eu/

 

https://edri.org/eu-member-states-agree-on-monitoring-filtering-of-internet-uploads/

 

https://www.techdirt.com/articles/20180525/10072939912/forget-gdpr-eus-new-copyright-

proposal-will-be-complete-utter-disaster-internet.shtml

 

Videolinkki jos et jaksa lukea:

https://www.youtube.com/watch?v=fvXOfq3AB8s&t=

Saksan Kristillisdemokraatit (Merkelin puolue) käyttävät mafiataktiikoita kiristääkseen muita

meppejä ajamaan #linktax:in läpi:

https://www.youtube.com/watch?v=binhSCZBuWA&t=

]]>
3 http://vinhirvel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256231-eun-13-artikla-saattaa-uhata-koko-internetia#comments EU Freedom of speech Internet Laki Vihapuhe Fri, 01 Jun 2018 16:32:58 +0000 Väinö Hirvelä http://vinhirvel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256231-eun-13-artikla-saattaa-uhata-koko-internetia
Pikaviestimen esto suututti monet Venäjällä http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255269-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla <p>Venäjällä suosituin pikaviestipalvelu ei ole Whatsapp, vaan sitä muistuttava Telegram. Telegramin perustivat Durovin veljekset Pavel ja Nikolai vuonna 2013, veljeksistä julkisuudessa viihtyy lähinnä nuorempi Pavel.</p> <p>Veljekset perustivat Venäjän Facebook-kopion Vkontakten vuonna 2006, mutta vuonna 2014 heidät syrjäytettiin yrityksen johdosta Kremlin tukemassa kaappauksessa. Tämän jälkeen veljekset pakenivat Venäjältä, ja Pavel hankki itselleen pienen saarivaltion Saint Kitts ja Nevisin kansalaisuuden.</p> <p>Telegram ei ole vain pikaviestipalvelu. Siinä on mahdollista perustaa &rdquo;kanavia&rdquo; yhdensuuntaiseen tiedonvälitykseen, ja niistä suosituimmilla on kymmeniätuhansia tilaajia.</p> <p>Telegramin ongelmat Venäjän viranomaisten kanssa alkoivat viime vuonna. Telegramia vaadittiin luovuttamaan salausavaimet, joiden avulla turvallisuusviranomaiset voisivat lukea käyttäjien viestejä. Viranomaisten mukaan Pietarin metron huhtikuun 2017 pommi-iskun tekijät olivat käyttäneet Telegramia.</p> <p>Durov kieltäytyi vaatimuksista. Salausavainten luovutus ei ole nykyisellä Telegramin sovelluksella edes mahdollista, koska käyttäjien salausavain on säilössä vain heidän omassa laitteessaan. Durovin mielestä viranomaisten mahdollisuus seurata viestintää rikkoisi perustuslakia.<br /><br />Loput jutusta luettavissa täällä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3896932-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla-viranomaiset-halusivat-lukea-viesteja">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3896932-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla-viranomaiset-halusivat-lukea-viesteja</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjällä suosituin pikaviestipalvelu ei ole Whatsapp, vaan sitä muistuttava Telegram. Telegramin perustivat Durovin veljekset Pavel ja Nikolai vuonna 2013, veljeksistä julkisuudessa viihtyy lähinnä nuorempi Pavel.

Veljekset perustivat Venäjän Facebook-kopion Vkontakten vuonna 2006, mutta vuonna 2014 heidät syrjäytettiin yrityksen johdosta Kremlin tukemassa kaappauksessa. Tämän jälkeen veljekset pakenivat Venäjältä, ja Pavel hankki itselleen pienen saarivaltion Saint Kitts ja Nevisin kansalaisuuden.

Telegram ei ole vain pikaviestipalvelu. Siinä on mahdollista perustaa ”kanavia” yhdensuuntaiseen tiedonvälitykseen, ja niistä suosituimmilla on kymmeniätuhansia tilaajia.

Telegramin ongelmat Venäjän viranomaisten kanssa alkoivat viime vuonna. Telegramia vaadittiin luovuttamaan salausavaimet, joiden avulla turvallisuusviranomaiset voisivat lukea käyttäjien viestejä. Viranomaisten mukaan Pietarin metron huhtikuun 2017 pommi-iskun tekijät olivat käyttäneet Telegramia.

Durov kieltäytyi vaatimuksista. Salausavainten luovutus ei ole nykyisellä Telegramin sovelluksella edes mahdollista, koska käyttäjien salausavain on säilössä vain heidän omassa laitteessaan. Durovin mielestä viranomaisten mahdollisuus seurata viestintää rikkoisi perustuslakia.

Loput jutusta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3896932-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla-viranomaiset-halusivat-lukea-viesteja

]]>
0 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255269-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla#comments Internet Pavel Durov Telegram Venäjä Viestinnän vapaus Mon, 14 May 2018 09:13:53 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255269-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla
MTV3 Uutiset: Lasten altistuminen pornolle on yleistä ja tuottaa traumoja http://tuijasteri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253877-mtv3-uutiset-lasten-altistuminen-pornolle-on-yleista-ja-tuottaa-traumoja <p>On hienoa, että aihe nousi uutiseksi. &nbsp;Ongelma on todellinen.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lasten-altistuminen-pornolle-on-yleista-ja-voi-tuottaa-pitkakestoisia-traumoja-lapsi-ei-ymmarra-pornon-olevan-nayteltya/6866606#gs.SuQxprw">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lasten-altistuminen-pornolle-on-yleista-ja-voi-tuottaa-pitkakestoisia-traumoja-lapsi-ei-ymmarra-pornon-olevan-nayteltya/6866606#gs.SuQxprw</a></p><p>Pornoyritykset mainostavat palveluitaan kaikille, lapsia ei erotella joukosta. Netissä ei ole markkinointivalvontaa, kuten esim. katumainoksiin. &nbsp;Pornosivustojen ikärajavalvonta on lumevalvontaa. Pornosivustojen avaaminen onnistuu lapsilta, riittää, että uskaltaa klikata nappulaa: &rdquo;Kyllä, olen yli 18-vuotias&rdquo;.</p><p>Törmäsin ilmiiöön, kun tutkin pornonettiä kirjaani varten. Ongelma on uutisessa kerrottuakin vakavampi. Teinit eivät enää vain &rdquo;katsele&rdquo; pornoa. Heitä on mukana käyttäjissä, ja osa hyväksikäytettynä. Pornosivustoilla on profiileja, joiden esiintymisestä saa mielikuvan, että henkilön täytyy olla vielä keskenkasvuinen. On&nbsp; alastonkuvia (&rdquo;amatööripornoa&rdquo;), jossa vaikuttaa, että kuvassa esiintyvä teini ei vielä ole 18-vuotias.&nbsp; Usein vaikuttaa, että alastonkuvassa esiintyvä henkilö on eri henkilö kuin lataaja, joka on&nbsp; &rdquo;naisprofiili&rdquo; -valeprofiili. Puhun suomalaisten profiileista ja suomalaisten lataamia kuvista.</p><p>Vastustan vanhempien syyllistämistä siitä, että lapsi kohtaa pornoa. &nbsp;Jokaisella suomalaisella vanhemmilla ei voi olla sitä teknistä osaamista, jota lapsen laitteen turva-asetusten ja lapsilukkojen ylläpito vaatii. Ja vaikka olisi, monien turvaohjelmistojen lapsilukot eivät toimi: ne voivat päästää käyttäjän, moninaisten nettilinkitysten vuoksi, myös pornosivustoihin, vaikka suojaus olisi oikein päällä.</p><p>Ongelma on ratkaisematon, kouluissakin. Uskon, että asiaan olisi mahdollista kehittää valtiotason ratkaisu: valtio valvoisi lapsilukkojen toimintaa. Internetiin olisi silloin kaksi eri näkymää: se, jota me kaikki käytämme nyt, ja uusi, alaikäisten käytössä oleva näkymä. Laitteilla, jotka olisivat nimetty lapsen käyttöön, ei saisi avattua haitallisiksi merkittyjä sivustoja.</p><p>Porno ei ole ainoa lapsia traumatisoiva internetin ilmiö. Valtiollinen lapsilukko suojelisi lapsia myös vihapuheelta, rasismilta, nettiväkivallalta, ISIS-propagandalta ym. Moni näistäkin ilmiöistä aukeaa lasten katseluun, myös vaikka tietoturva olisi kunnossa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On hienoa, että aihe nousi uutiseksi.  Ongelma on todellinen.

 

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lasten-altistuminen-pornolle-on-yleista-ja-voi-tuottaa-pitkakestoisia-traumoja-lapsi-ei-ymmarra-pornon-olevan-nayteltya/6866606#gs.SuQxprw

Pornoyritykset mainostavat palveluitaan kaikille, lapsia ei erotella joukosta. Netissä ei ole markkinointivalvontaa, kuten esim. katumainoksiin.  Pornosivustojen ikärajavalvonta on lumevalvontaa. Pornosivustojen avaaminen onnistuu lapsilta, riittää, että uskaltaa klikata nappulaa: ”Kyllä, olen yli 18-vuotias”.

Törmäsin ilmiiöön, kun tutkin pornonettiä kirjaani varten. Ongelma on uutisessa kerrottuakin vakavampi. Teinit eivät enää vain ”katsele” pornoa. Heitä on mukana käyttäjissä, ja osa hyväksikäytettynä. Pornosivustoilla on profiileja, joiden esiintymisestä saa mielikuvan, että henkilön täytyy olla vielä keskenkasvuinen. On  alastonkuvia (”amatööripornoa”), jossa vaikuttaa, että kuvassa esiintyvä teini ei vielä ole 18-vuotias.  Usein vaikuttaa, että alastonkuvassa esiintyvä henkilö on eri henkilö kuin lataaja, joka on  ”naisprofiili” -valeprofiili. Puhun suomalaisten profiileista ja suomalaisten lataamia kuvista.

Vastustan vanhempien syyllistämistä siitä, että lapsi kohtaa pornoa.  Jokaisella suomalaisella vanhemmilla ei voi olla sitä teknistä osaamista, jota lapsen laitteen turva-asetusten ja lapsilukkojen ylläpito vaatii. Ja vaikka olisi, monien turvaohjelmistojen lapsilukot eivät toimi: ne voivat päästää käyttäjän, moninaisten nettilinkitysten vuoksi, myös pornosivustoihin, vaikka suojaus olisi oikein päällä.

Ongelma on ratkaisematon, kouluissakin. Uskon, että asiaan olisi mahdollista kehittää valtiotason ratkaisu: valtio valvoisi lapsilukkojen toimintaa. Internetiin olisi silloin kaksi eri näkymää: se, jota me kaikki käytämme nyt, ja uusi, alaikäisten käytössä oleva näkymä. Laitteilla, jotka olisivat nimetty lapsen käyttöön, ei saisi avattua haitallisiksi merkittyjä sivustoja.

Porno ei ole ainoa lapsia traumatisoiva internetin ilmiö. Valtiollinen lapsilukko suojelisi lapsia myös vihapuheelta, rasismilta, nettiväkivallalta, ISIS-propagandalta ym. Moni näistäkin ilmiöistä aukeaa lasten katseluun, myös vaikka tietoturva olisi kunnossa.

]]>
67 http://tuijasteri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253877-mtv3-uutiset-lasten-altistuminen-pornolle-on-yleista-ja-tuottaa-traumoja#comments Internet Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mon, 16 Apr 2018 06:25:41 +0000 Tuija Säteri http://tuijasteri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253877-mtv3-uutiset-lasten-altistuminen-pornolle-on-yleista-ja-tuottaa-traumoja
Seksin salakuvaus ja muut e-seksuaaliset loukkaukset http://tuijasteri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253706-seksin-salakuvaus-ja-muut-e-seksuaaliset-loukkaukset <p>Seksikumppanien salakuvausrikos on esillä taas.&nbsp; Törmäsin ilmiöön, kun tutkin anonyymiä internetiä <a href="http://aulakustannus.fi/kirja/pettaminen-salarakkaus-ja-uskottomuus/">tietokirjaani</a> varten. Sekä salakuvaajat että uhrit kirjoittavat anonyymissa netissä. Tekijät väittävät usein, että heillä on oikeus &rdquo;valvontakameroihin&rdquo; omassa kodissaan.&nbsp; Havaintoni oli, että salakuvausta tapahtuu paljon.</p><p>Termillä <strong>e-seksuaalinen loukkaus</strong> tarkoitan ihmisen yksityisyyden loukkaamista seksuaalisella alueella sähköisesti, ilman fyysistä häirintää. Rajanveto epäasiallisen nettikäytöksen ja rikoksen välillä on epäselvä. Havaitsin erilaisia e-seksuaalisen loukkauksen muotoja.</p><ul><li><strong>E-seksuaalinen pilkka</strong> on uhrin häpäisy seksistisesti netissä tai suljetulla nettiseinällä, mutta isossa kaveriryhmässä. On seksististä parjausta, uhrin valokuvien ja ulkonäön pilkkaa. Kuten nimitellään rumasti, pilkataan uhrin seksuaalisuuta tai yksityiselämää. &nbsp;&nbsp;Anonyymeilla keskustelufoorumeilla pilkataan julkaisemalla pilkatun nimi ja yhteystietoja. Esimerkiksi vastaani tuli useita anonyymien kirjoituksia, joissa pilkattiin abortin tehnyttä naista, mainiten naisen nimi ja puhelinnumero.</li><li>&nbsp;<strong>E-seksuaalinen häirintä </strong>on eniten yksipuolista seksististen viestien ja videoiden lähettelyä. Samalla vastaanottajaa voidaan pilkata. Myös häväistyskuvastoa voidaan levittää netissä eri tavoin.</li><li><strong>E-seksuaalirikoksia </strong>on erilaisia. Kuten tekijä voi liittää pornokuvaan uhrin kasvokuvan, josta hänet kykenee tunnistamaan.&nbsp; <strong>&rdquo;Kostoporno&rdquo;</strong> on luvalla kuvatun luvaton lataaminen nettiin. &nbsp;<strong>&rdquo;Sextortion &rdquo;</strong> on ilmiö, jossa uhri houkutellaan lähettämään alastonkuviaan tai webkameran eteen, sitten häntä kiristetään tallenteilla. Vaaditaan rohkeampia kuvia, tapaamista tai kiristetään rahaa. Uhrit ovat usein alaikäisiä. Seksin salakuvaus on aina laitonta.</li></ul><p>Laiton materiaali leviää eniten niillä pornosivuilla, joissa voi julkaista materiaalia ilman kuvatun lupaa, ja joissa voi toimia valesähköpostilla. Muut pornon kuluttajat eivät voi tietää, onko kuvassa esiintyvä ihminen vapaaehtoisesti sivustolla vai ei. Pornonetin kuluttajat uskovat kai yleensä katselevansa nk. kotipornoa, jossa kaikki kuvatut ovat halunneet itse julkaista materiaalin. &nbsp;</p><p>Uhriksi voi joutua kuka tahansa. &nbsp;Uhrin kannalta loukkausta lisää verkkojako. Materiaali leviää kopioimalla ja linkittämällä alkulähteestä.&nbsp; &nbsp;Materiaali voi levitä kauan, ennen kuin rikos selviää uhrille. Joskus materiaali tulee uhrin koko elinpiirin tietoon. Loukkaava materiaali ruokkii myös lisäloukkauksiin, uhri voi saada lisää pilkkaajia yhä uusissa keskusteluketjuissa.&nbsp; E-seksuaaliset rikokset ovat asianomistajarikoksia. Havaintoni oli, että uhrit eivät usein tiedä oikeuksistaan, ja jos tietävät, he jättävät usein rikosilmoituksen tekemättä.</p><p>Netissä ei ole vastuunkantajaa. Kaikkien nettifoorumeiden alustasäännöstöissä on mukana ylläpitäjän ilmoitus omasta vastuunvapaudesta, että vastuu kirjoittamisen ja latausten sisältöön on käyttäjän. Portaalit kehottavat häirinnän kohteeksi joutuneita olemaan yhteydessä viranomaisiin itse.</p><p>Lait ovat ajalta, jolloin ei ollut kännyköitä, halpaa kameratekniikkaa, somea eikä nettiportaaleja. &nbsp;Kuten yksiselitteistä lakia kodin sisätilan valvontakameran käytöstä ei ole. Laki ei myöskään tunne verkkojakoa. Vaikka laiton materiaali leviäisi miljoonan ihmisen katseluun, jokainen tuomitaan vain omasta teostaan. &nbsp;</p><p>Voin iloksi todeta, havaitsin suomalaisen nettipoliisin valveutuneeksi. Poliisi toimii hyvin, mutta lain puitteissa. Lievissä rikosepäilyissä (joissa tuomio on alle kaksi vuotta, käsitän) poliisilla ei ole oikeutta selvittää anonyymin henkilöllisyyttä, tuon verkko-osoitteen omistajaa.&nbsp; &nbsp;</p><p>Poliittinen debatti ei tunne e-seksuaalisia loukkauksia, eniten keskitytään painottamaan internetkäyttäjien yksityissuojan tärkeyttä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Seksikumppanien salakuvausrikos on esillä taas.  Törmäsin ilmiöön, kun tutkin anonyymiä internetiä tietokirjaani varten. Sekä salakuvaajat että uhrit kirjoittavat anonyymissa netissä. Tekijät väittävät usein, että heillä on oikeus ”valvontakameroihin” omassa kodissaan.  Havaintoni oli, että salakuvausta tapahtuu paljon.

Termillä e-seksuaalinen loukkaus tarkoitan ihmisen yksityisyyden loukkaamista seksuaalisella alueella sähköisesti, ilman fyysistä häirintää. Rajanveto epäasiallisen nettikäytöksen ja rikoksen välillä on epäselvä. Havaitsin erilaisia e-seksuaalisen loukkauksen muotoja.

  • E-seksuaalinen pilkka on uhrin häpäisy seksistisesti netissä tai suljetulla nettiseinällä, mutta isossa kaveriryhmässä. On seksististä parjausta, uhrin valokuvien ja ulkonäön pilkkaa. Kuten nimitellään rumasti, pilkataan uhrin seksuaalisuuta tai yksityiselämää.   Anonyymeilla keskustelufoorumeilla pilkataan julkaisemalla pilkatun nimi ja yhteystietoja. Esimerkiksi vastaani tuli useita anonyymien kirjoituksia, joissa pilkattiin abortin tehnyttä naista, mainiten naisen nimi ja puhelinnumero.
  •  E-seksuaalinen häirintä on eniten yksipuolista seksististen viestien ja videoiden lähettelyä. Samalla vastaanottajaa voidaan pilkata. Myös häväistyskuvastoa voidaan levittää netissä eri tavoin.
  • E-seksuaalirikoksia on erilaisia. Kuten tekijä voi liittää pornokuvaan uhrin kasvokuvan, josta hänet kykenee tunnistamaan.  ”Kostoporno” on luvalla kuvatun luvaton lataaminen nettiin.  ”Sextortion ” on ilmiö, jossa uhri houkutellaan lähettämään alastonkuviaan tai webkameran eteen, sitten häntä kiristetään tallenteilla. Vaaditaan rohkeampia kuvia, tapaamista tai kiristetään rahaa. Uhrit ovat usein alaikäisiä. Seksin salakuvaus on aina laitonta.

Laiton materiaali leviää eniten niillä pornosivuilla, joissa voi julkaista materiaalia ilman kuvatun lupaa, ja joissa voi toimia valesähköpostilla. Muut pornon kuluttajat eivät voi tietää, onko kuvassa esiintyvä ihminen vapaaehtoisesti sivustolla vai ei. Pornonetin kuluttajat uskovat kai yleensä katselevansa nk. kotipornoa, jossa kaikki kuvatut ovat halunneet itse julkaista materiaalin.  

Uhriksi voi joutua kuka tahansa.  Uhrin kannalta loukkausta lisää verkkojako. Materiaali leviää kopioimalla ja linkittämällä alkulähteestä.   Materiaali voi levitä kauan, ennen kuin rikos selviää uhrille. Joskus materiaali tulee uhrin koko elinpiirin tietoon. Loukkaava materiaali ruokkii myös lisäloukkauksiin, uhri voi saada lisää pilkkaajia yhä uusissa keskusteluketjuissa.  E-seksuaaliset rikokset ovat asianomistajarikoksia. Havaintoni oli, että uhrit eivät usein tiedä oikeuksistaan, ja jos tietävät, he jättävät usein rikosilmoituksen tekemättä.

Netissä ei ole vastuunkantajaa. Kaikkien nettifoorumeiden alustasäännöstöissä on mukana ylläpitäjän ilmoitus omasta vastuunvapaudesta, että vastuu kirjoittamisen ja latausten sisältöön on käyttäjän. Portaalit kehottavat häirinnän kohteeksi joutuneita olemaan yhteydessä viranomaisiin itse.

Lait ovat ajalta, jolloin ei ollut kännyköitä, halpaa kameratekniikkaa, somea eikä nettiportaaleja.  Kuten yksiselitteistä lakia kodin sisätilan valvontakameran käytöstä ei ole. Laki ei myöskään tunne verkkojakoa. Vaikka laiton materiaali leviäisi miljoonan ihmisen katseluun, jokainen tuomitaan vain omasta teostaan.  

Voin iloksi todeta, havaitsin suomalaisen nettipoliisin valveutuneeksi. Poliisi toimii hyvin, mutta lain puitteissa. Lievissä rikosepäilyissä (joissa tuomio on alle kaksi vuotta, käsitän) poliisilla ei ole oikeutta selvittää anonyymin henkilöllisyyttä, tuon verkko-osoitteen omistajaa.   

Poliittinen debatti ei tunne e-seksuaalisia loukkauksia, eniten keskitytään painottamaan internetkäyttäjien yksityissuojan tärkeyttä.

]]>
35 http://tuijasteri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253706-seksin-salakuvaus-ja-muut-e-seksuaaliset-loukkaukset#comments Internet Seksuaalisuus Thu, 12 Apr 2018 06:41:42 +0000 Tuija Säteri http://tuijasteri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253706-seksin-salakuvaus-ja-muut-e-seksuaaliset-loukkaukset
Huijarivaroitus kaikille netinkäyttäjille! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253195-huijarivaroitus-kaikille-netinkayttajille <p>Nyt minua on vielä mietityttänyt Facebookissa ollut huijaukseni, joka tapahtui vuoden 2015 lopulla. Tarkoitukseni on varoittaa huijareista just tänä aprillipäivänä, koska kuka tahansa voi heikkona hetkenä tulla etenkin taloudellisesti huijatuksi. Aina on mahdollista tulla huijatuksi ja huijaukseen riittää jo se jos käyt keskustelua tuntemattoman netinkäyttäjän kanssa esimerkiksi sähköpostitse!<br /><br /><strong>Ihmetys!</strong><br /><br />Ihmettelin, että huijari näki niin paljon vaivaa huijatakseen minua, mutta saihan hän sillä parin tunnin chattikeskustelulla noin 700 euroa! Se olikin siis varsin kannattava huijaus. Selitän huijaukseni suurelta osin elämäni sen aikaisella sekavuudella ja lisäksi aloin nähdä sosiaalisessa mediassa suurempia merkityksiä kuin oikeasti asianlaita olikaan. Sitä vielä ihmettelen, että miten huijarit osasivat iskeä juuri minuun silloin kun olin kaikista herkimmilläni?<br /><br /><strong>Oppirahat!</strong><br /><br />Oppirahana 700 euron menetys oli tietenkin tavallaan hyvä, mutta kyseinen huijaus teki minusta myös entistä epäilevämmän sosiaalisen median käyttäjän, enkä enää ole uskonut juuri mitään ventovieraiden privaattikeskusteluita. Toisaalta minulla on vahva tunne edelleen, että sosiaalisen median ja jopa median kautta halutaan suoraa vaikuttaa ajatteluuni.<br /><br /><strong>Lopuksi!</strong><br /><br />Silti ajattelen, että jos ei ole kanttia julkisesti lähettää kommenttia tai edes sähköpostilla, niin asia ei silloin voi olla kovinkaan kummoinen. Haluan kertoa tämän tarinani varoittavana esimerkkinä, että netissä käyttäjäprofiilit eivät todellakaan ole aina sitä mitä väittävät!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt minua on vielä mietityttänyt Facebookissa ollut huijaukseni, joka tapahtui vuoden 2015 lopulla. Tarkoitukseni on varoittaa huijareista just tänä aprillipäivänä, koska kuka tahansa voi heikkona hetkenä tulla etenkin taloudellisesti huijatuksi. Aina on mahdollista tulla huijatuksi ja huijaukseen riittää jo se jos käyt keskustelua tuntemattoman netinkäyttäjän kanssa esimerkiksi sähköpostitse!

Ihmetys!

Ihmettelin, että huijari näki niin paljon vaivaa huijatakseen minua, mutta saihan hän sillä parin tunnin chattikeskustelulla noin 700 euroa! Se olikin siis varsin kannattava huijaus. Selitän huijaukseni suurelta osin elämäni sen aikaisella sekavuudella ja lisäksi aloin nähdä sosiaalisessa mediassa suurempia merkityksiä kuin oikeasti asianlaita olikaan. Sitä vielä ihmettelen, että miten huijarit osasivat iskeä juuri minuun silloin kun olin kaikista herkimmilläni?

Oppirahat!

Oppirahana 700 euron menetys oli tietenkin tavallaan hyvä, mutta kyseinen huijaus teki minusta myös entistä epäilevämmän sosiaalisen median käyttäjän, enkä enää ole uskonut juuri mitään ventovieraiden privaattikeskusteluita. Toisaalta minulla on vahva tunne edelleen, että sosiaalisen median ja jopa median kautta halutaan suoraa vaikuttaa ajatteluuni.

Lopuksi!

Silti ajattelen, että jos ei ole kanttia julkisesti lähettää kommenttia tai edes sähköpostilla, niin asia ei silloin voi olla kovinkaan kummoinen. Haluan kertoa tämän tarinani varoittavana esimerkkinä, että netissä käyttäjäprofiilit eivät todellakaan ole aina sitä mitä väittävät!

]]>
6 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253195-huijarivaroitus-kaikille-netinkayttajille#comments Facebook Internet Nettihuijaus Sosiaalinen media Sun, 01 Apr 2018 11:45:58 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253195-huijarivaroitus-kaikille-netinkayttajille
Konservatiiviset trollit vastaan omahyväinen älymystö http://vinhirvel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252043-konservatiiviset-trollit-vastaan-omahyvainen-alymysto <p>Mitä tapahtuu kun konservatiiviset sammakkomiehet (joihin itsekkin toki lukeudun) ja ylimielinen älymystö ottaa erää poliittisella kentällä? Miksi poliittinen keskustelu on tässä ajassa niin myrkyllistä ja inhottavaa sekä kuplaantunutta?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Paras selitys kysymyksiin löytyy mielestäni tästä jutusta: Hyppää blogin lopussa oleviin Lähteisiin. Lähde*1</p> <p><br />Jos et jaksa lukea englantia tai haluat vain lyhyen referaatin suomeksi sekä kirjoittajan omaa pohdintaa sekaan ujutettuna jatka toki eteenpäin tai vielä parempaa lue kummatkin!</p> <p>&nbsp;</p> <p>Todella monet merkittävät poliittiset kommentaattorit ovat nostaneet tämän kyseisen 2004 CNN Crossfire haastattelun esimerkiksi siitä mistä nykypäivän politiikan myrkyllisyys ja kuplaantuneisuus johtuu. Katso video! Lähde*2</p> <p>&nbsp;</p> <p>Videolla: Jon Stewart vuonna 2004 CNN Crossfire ohjelmassa, yksin nöyryyttää Tucker Carlsonia ja tämän apuria. Jon Stewart opetti, että sinun ei tarvitse puhua asioista. Ei edes välttämättä ymmärtää niistä mitään. Riittää kun moralisoit vastustajasi ja osoitat kuinka he ovat pahoja ihmisiä. Heitä väliin pari vitsiä ja jopa minä sanoisin, että hän tuntuisi pieksevän videossa muut väittelijät tunkien jauhot heidän kurkkuunsa. Tämä trendi näkyy nykypäivänäkin tosi selvästi. Se tunnetaan toiselta nimeltään hyve signaloinniksi ja on nykyvasemmiston vakio ase joka väittelyssä. Katso vaikka tämä parodia pätkä missä YLE hyve signaloi minkä kerkeää: lähde*3<br /><br />Tämän kohtalokkaan päivän opetus monille oikealla oli, että tee kuten sanon älä kuten itse teen. Lopeta olemasta se nörtti väittelytiimiin johtaja jolla on kiva rusetti ja ole mieluimmin se luokan hauska klovni, joka kiusaa muita!</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jonathan Haidt on tutkinut moraalia ja nimenomaan liberaalien ja konservatiivien eroja. Liberaalien politiikka perustuu arvoihin kuten reiluus (fairness) ja he ovat erittäin kiinnostuneita puuttumaan jos jotakuta vahingoitetaan (harm). He haluavat auttaa heikossa asemassa olevia ja heitä kiinnostaa, että oikeus toteutuu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Halussa, että oikeus toteutuu ja kiinnostuksessa auttaa heikossa asemassa olevia on omat riskinsä. Sen myrkyllinen puoli näkyy upeasti esim. yliampuneessa #metoo noitarovioissa. Jos oikeudentaju on liian terävä ja jos siihen yhdistetään vielä, halu auttaa heikommassa osassa olevia. Tämä koktaili voi helposti ampua yli. Seuraus voi olla, että uhria(tässä tapauksessa syyttäjää) on aina pakko uskoa 100%.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ironisesti oikeuskäsitteessä mennäänkin taaksepäin satoja vuosia ja hienon ja valtavan monimutkaisen länsimaisen oikeudentajun sijaan (syytön kunnes syyttömäksi todistetaan.) saakin väkijoukko aikaan lynkkaus oikeutta, missä syyllisyys oletetaan ja työpaikka menetetään pelkästä syytöksestä eli epäilystä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Näin helposti oikeuskäsityksissä onkin palattu satoja vuosia taaksepäin. On palattu juuri niihin huonoihin oikeus käsityksiin, joista esi-isämme viisaasti aikoinaan luopuivat, paremman ja fiksumman systeemin keksittyään. Kannattaa muistaa, että ympäri maailmaa on vielä paljon yhteisöjä joissa väkijoukko ajaa satunnaista oikeutta sokean oikeuden sijaan. Tämä muistuttaa lähinnä keskiaikaisia noitavainoja ja harmillisesti länsimaat näyttää pikkuhiljaa seuraavan perässä. Ihan jos vaikka miettii kuinka epäreilu oikeuslaitos on kokonaisuutena miehille. (pitemmät ja todennäköisemmät tuomiot samoista rikoksista. Lähde*4</p> <p>&nbsp;</p> <p>Konservatiivien moraali taas Haidtin mukaan perustuu toki myös noihin samoihin arvoihin mitä liberaalien mutta tämän lisäksi heillä on useita muita moraalin kulmakiviä kuten lojaalisuus arvostus ja pyhyys. Konservatiivit ja muut ihmiset oikealla arvostavat ryhmän sisäistä solidaarisuutta, auktoriteettien kunnioittamista ja mielen ja kehon suojelemista puhtaudella.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Liberaalillehan nuo mainitut moraalin kulmakivet esittäytyvät suoraan Xenophobiana, autoritarismina ja puritanismina. Nämä arvot saa liberaalit näkemään punaista. He ovat (ainakin omasta mielestään) tätä niin paljon parempia. lähde*5</p> <p>&ndash;</p> <p>Lähde 1: <a href="https://mobile.nytimes.com/2018/03/09/opinion/sunday/smug-liberals-conservative-trolls.html?referer=http://m.facebook.com/">https://mobile.nytimes.com/2018/03/09/opinion/sunday/smug-liberals-conservative-trolls.html?referer=http://m.facebook.com/</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähde 2: https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/aFQFB5YpDZE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/aFQFB5YpDZE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähde 3: https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/UAKiFdSfdfQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/UAKiFdSfdfQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähde 4: https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/1hsqped9Suw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/1hsqped9Suw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähde 5: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=uvT_ubSIoWo">https://www.youtube.com/watch?v=uvT_ubSIoWo</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä tapahtuu kun konservatiiviset sammakkomiehet (joihin itsekkin toki lukeudun) ja ylimielinen älymystö ottaa erää poliittisella kentällä? Miksi poliittinen keskustelu on tässä ajassa niin myrkyllistä ja inhottavaa sekä kuplaantunutta?

 

Paras selitys kysymyksiin löytyy mielestäni tästä jutusta: Hyppää blogin lopussa oleviin Lähteisiin. Lähde*1


Jos et jaksa lukea englantia tai haluat vain lyhyen referaatin suomeksi sekä kirjoittajan omaa pohdintaa sekaan ujutettuna jatka toki eteenpäin tai vielä parempaa lue kummatkin!

 

Todella monet merkittävät poliittiset kommentaattorit ovat nostaneet tämän kyseisen 2004 CNN Crossfire haastattelun esimerkiksi siitä mistä nykypäivän politiikan myrkyllisyys ja kuplaantuneisuus johtuu. Katso video! Lähde*2

 

Videolla: Jon Stewart vuonna 2004 CNN Crossfire ohjelmassa, yksin nöyryyttää Tucker Carlsonia ja tämän apuria. Jon Stewart opetti, että sinun ei tarvitse puhua asioista. Ei edes välttämättä ymmärtää niistä mitään. Riittää kun moralisoit vastustajasi ja osoitat kuinka he ovat pahoja ihmisiä. Heitä väliin pari vitsiä ja jopa minä sanoisin, että hän tuntuisi pieksevän videossa muut väittelijät tunkien jauhot heidän kurkkuunsa. Tämä trendi näkyy nykypäivänäkin tosi selvästi. Se tunnetaan toiselta nimeltään hyve signaloinniksi ja on nykyvasemmiston vakio ase joka väittelyssä. Katso vaikka tämä parodia pätkä missä YLE hyve signaloi minkä kerkeää: lähde*3

Tämän kohtalokkaan päivän opetus monille oikealla oli, että tee kuten sanon älä kuten itse teen. Lopeta olemasta se nörtti väittelytiimiin johtaja jolla on kiva rusetti ja ole mieluimmin se luokan hauska klovni, joka kiusaa muita!

 

Jonathan Haidt on tutkinut moraalia ja nimenomaan liberaalien ja konservatiivien eroja. Liberaalien politiikka perustuu arvoihin kuten reiluus (fairness) ja he ovat erittäin kiinnostuneita puuttumaan jos jotakuta vahingoitetaan (harm). He haluavat auttaa heikossa asemassa olevia ja heitä kiinnostaa, että oikeus toteutuu.

 

Halussa, että oikeus toteutuu ja kiinnostuksessa auttaa heikossa asemassa olevia on omat riskinsä. Sen myrkyllinen puoli näkyy upeasti esim. yliampuneessa #metoo noitarovioissa. Jos oikeudentaju on liian terävä ja jos siihen yhdistetään vielä, halu auttaa heikommassa osassa olevia. Tämä koktaili voi helposti ampua yli. Seuraus voi olla, että uhria(tässä tapauksessa syyttäjää) on aina pakko uskoa 100%.

 

Ironisesti oikeuskäsitteessä mennäänkin taaksepäin satoja vuosia ja hienon ja valtavan monimutkaisen länsimaisen oikeudentajun sijaan (syytön kunnes syyttömäksi todistetaan.) saakin väkijoukko aikaan lynkkaus oikeutta, missä syyllisyys oletetaan ja työpaikka menetetään pelkästä syytöksestä eli epäilystä.

 

Näin helposti oikeuskäsityksissä onkin palattu satoja vuosia taaksepäin. On palattu juuri niihin huonoihin oikeus käsityksiin, joista esi-isämme viisaasti aikoinaan luopuivat, paremman ja fiksumman systeemin keksittyään. Kannattaa muistaa, että ympäri maailmaa on vielä paljon yhteisöjä joissa väkijoukko ajaa satunnaista oikeutta sokean oikeuden sijaan. Tämä muistuttaa lähinnä keskiaikaisia noitavainoja ja harmillisesti länsimaat näyttää pikkuhiljaa seuraavan perässä. Ihan jos vaikka miettii kuinka epäreilu oikeuslaitos on kokonaisuutena miehille. (pitemmät ja todennäköisemmät tuomiot samoista rikoksista. Lähde*4

 

Konservatiivien moraali taas Haidtin mukaan perustuu toki myös noihin samoihin arvoihin mitä liberaalien mutta tämän lisäksi heillä on useita muita moraalin kulmakiviä kuten lojaalisuus arvostus ja pyhyys. Konservatiivit ja muut ihmiset oikealla arvostavat ryhmän sisäistä solidaarisuutta, auktoriteettien kunnioittamista ja mielen ja kehon suojelemista puhtaudella.

 

Liberaalillehan nuo mainitut moraalin kulmakivet esittäytyvät suoraan Xenophobiana, autoritarismina ja puritanismina. Nämä arvot saa liberaalit näkemään punaista. He ovat (ainakin omasta mielestään) tätä niin paljon parempia. lähde*5

Lähde 1: https://mobile.nytimes.com/2018/03/09/opinion/sunday/smug-liberals-conservative-trolls.html?referer=http://m.facebook.com/

 

Lähde 2: https://www.youtube.com/watch?v=aFQFB5YpDZE

 

Lähde 3: https://www.youtube.com/watch?v=UAKiFdSfdfQ&t=0s

 

Lähde 4: https://www.youtube.com/watch?v=1hsqped9Suw&t=1s

 

Lähde 5: https://www.youtube.com/watch?v=uvT_ubSIoWo

]]>
19 http://vinhirvel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252043-konservatiiviset-trollit-vastaan-omahyvainen-alymysto#comments Arvopohja Internet Konservatiivi Liberaali Moraali Sat, 10 Mar 2018 00:31:29 +0000 Väinö Hirvelä http://vinhirvel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252043-konservatiiviset-trollit-vastaan-omahyvainen-alymysto
Koulutuksen demokratisoiminen http://thomashyvrinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251071-koulutuksen-demokratisoiminen <p>Suomen puoli-ilmainen koulutus on loistava rakennelma, joka tosin tulee jäämään lähivuosikymmeninä lopullisesti vanhanaikaiseksi, mikäli näin haluamme. Ja mikäli näin käy, se tulee olemaan todella hyvä asia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>On lopulta todella yksinkertainen asia ymmärtää, miten internet ja tiedon vapaa saatavuus mullistavat paraikaa kaikkia niitä rakenteita, jotka ovat perustuneet tiedon ja opetuksen eksklusiivisuuteen ja vallankäyttöön tätä kautta. Esimerkiksi asiantuntijuus &ndash; muodollisena tittelinä &ndash; on jo aika lailla kadottamassa perinteisen merkityksensä, ja syy on selkeä: käytännössä kuka vain, jolla on riittävästi aikaa, älyä ja sitkeyttä, voi korvata yliopistotutkinnon lukemalla asioista internetin ja kirjastojen kautta. Luennoillekin voi mennä, vaikka opintopisteitä ei saisi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sen sijaan vaikkapa yliopistokurssista voi päästä läpi lukemalla tenttikirjat hätäpäissään tenttiä edeltävänä yönä, saamalla arvosanan ja unohtamalla liioittelematta aivan kaiken, mitä tuli ulostaneeksi vastauspaperille. Itseopiskellut dilettantti on tässä tapauksessa jälkimmäistä oppilasta luotettavampi tiedonlähde.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Parhaimmillaankin yliopistotutkinto tarkoittaa tänä päivänä muodollista käsitystä siitä, että joku on uhrannut aikaansa ja energiaansa sitoutumalla tietyn aihealueen sisältämien asioiden ymmärtämiseen. Käytännössä tulokset kuitenkin voivat olla hyvin monenlaisia, mutta tutkinnot eivät enää ole edellytys korkeatasoisen työn tai tutkimuksenkaan tekemiselle. Nykyaikainen tekoälykeskustelu on tästä mainio esimerkki.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Pitkäikäisimpiä nykyisistä koulutusinstituutioista lienevät sellaiset, jotka perustuvat jonkin luottamusta edellyttävän käytännön taitopatterin omaksumiseen; tällaisia ovat vaikkapa lääkärin tai sairaanhoitajan ammatit.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tiedon vapaa saatavuus on kuitenkin vasta alkusoittoa <em>koulutuksen</em> vallankumoukselle, joka lisää huomattavasti sisältöä pelkkään tiedon saatavuuteen. Hölmömpi jää toistaiseksi tapittamaan suu puoliavoinna neropattien paahtaessa päivä toisen jälkeen tutkimusartikkelista toiseen kotikoneelta käsin. Tällainen kehitys on sopusoinnussa Murray &amp; Hernsteinin <em>Bell Curvessa</em> maalaileman tulevaisuudenkuvan kanssa, jossa nimenomaan älykkyys ja kognitiivinen suorituskyky tulee kasvavissa määrin lisäämään yhteiskunnan eriarvoisuutta ja segregaatiota &ndash; kehitys, joka joistakin näkökulmista on jo tätä päivää.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Yksi suurimpia suomalaisen koulutusjärjestelmän virstanpylväitä on kuitenkin ollut koulutuksen demokratisoiminen ja ymmärryksen levittäminen niillekin ihmisille, jotka eivät syntyjään ole ruudinkeksijöitä. On jokaisen etu, että myös vähiten lahjakkaat osaavat lukea, ymmärtävät historian perusteet ja mahdollisesti jopa käsittävät, miksi Hitleriä ei kannata äänestää toistamiseen vastaamaan kokonaisen maan asioista (toistan, mahdollisesti).</p> <p>&nbsp;</p> <p>Katson, että tiedon saatavuuden vallankumouksen seuraava askel on juurikin <em>koulutuksen</em> demokratisoituminen. Khan Academy, Codeacademy, Coursera ynnä muut, ja vaihteleva määrä kieli- ja kulttuurisivustoja ovat käytännössä yksittäisten ihmisten tai enimmillään yksittäisten instituutioiden projekteja, jotka vielä nykymuodossaan ovat jotakuinkin pirstaloituneita eivätkä kokonaisuutena henkisesti tavan tallaajan ulottuvilla. Merkittävin esimerkki jonka osaan kuvitella, on MIT Opencourseware, mutta sekin on yhä sisältöjensä saatavuuden ja helppokäyttöisyyden puolesta vaillinainen ja keskinkertainen projekti.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Seuraava askel tulee toivoakseni olemaan globaalin koulutuksellisen materiaalin demokratisoituminen helppokäyttöiseen ja helposti saatavilla olevaan muotoon, joka mahdollistaa yksilön elämänmittaisen kouluttautumisen hänen hyväksi katsomillaan aloilla mahdollisimman johdonmukaisella tavalla suoraan kotisohvalta käsin. Toteutuessaan oikein tämä mahdollistaa koulutusmateriaalien päivittämisen alati yhä vetävämmiksi ja innostavammiksi. Eritasoisille opiskelijoille voidaan tuottaa eritasoisia materiaaleja ja automaattisesti itsensä tarkastavia testipattereita. Maailmanlaajuinen vapaaehtoisista muodostuva opettajajoukko voi iteroida yksittäisiä kursseja yhä nopeatempoisemmiksi ja hauskemmiksi. (<em>muokkaus: näin utopistista kehitystä odotellessa myös vapaista maista tai vaikka vain kotimaasta kotoisin olevat vapaaehtoiset myös riittävät, kiitos Jarmo Ahoselle alla)</em></p> <p>&nbsp;</p> <p>Merkillepantavaa on, että tämä kaikki on <em>täysin mahdollista toteuttaa</em> niillä resursseilla, sillä ajalla ja niillä työkaluilla, jotka meillä on jo käytössämme. Kyse on enää vain mielikuvituksesta, luovuudesta ja viitseliäisyydestä. Tulevaisuuden koulutustarjonta tulee olemaan täsmälleen sellainen, millaiseksi sen haluamme luoda. Miten sinä haluat kouluttaa lapsiasi ja auttaa heitä kouluttamaan itseään?</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Jätän ylläolevasta tarkoituksella huomiotta koululaitoksen merkityksen yhteiskunnallisena ja sosiaalisena instituutiona, koska pyrkimykseni on keskustella ensisijaisesti oppimisen ja opetuksen kehittämisestä.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen puoli-ilmainen koulutus on loistava rakennelma, joka tosin tulee jäämään lähivuosikymmeninä lopullisesti vanhanaikaiseksi, mikäli näin haluamme. Ja mikäli näin käy, se tulee olemaan todella hyvä asia.

 

On lopulta todella yksinkertainen asia ymmärtää, miten internet ja tiedon vapaa saatavuus mullistavat paraikaa kaikkia niitä rakenteita, jotka ovat perustuneet tiedon ja opetuksen eksklusiivisuuteen ja vallankäyttöön tätä kautta. Esimerkiksi asiantuntijuus – muodollisena tittelinä – on jo aika lailla kadottamassa perinteisen merkityksensä, ja syy on selkeä: käytännössä kuka vain, jolla on riittävästi aikaa, älyä ja sitkeyttä, voi korvata yliopistotutkinnon lukemalla asioista internetin ja kirjastojen kautta. Luennoillekin voi mennä, vaikka opintopisteitä ei saisi.

 

Sen sijaan vaikkapa yliopistokurssista voi päästä läpi lukemalla tenttikirjat hätäpäissään tenttiä edeltävänä yönä, saamalla arvosanan ja unohtamalla liioittelematta aivan kaiken, mitä tuli ulostaneeksi vastauspaperille. Itseopiskellut dilettantti on tässä tapauksessa jälkimmäistä oppilasta luotettavampi tiedonlähde.

 

Parhaimmillaankin yliopistotutkinto tarkoittaa tänä päivänä muodollista käsitystä siitä, että joku on uhrannut aikaansa ja energiaansa sitoutumalla tietyn aihealueen sisältämien asioiden ymmärtämiseen. Käytännössä tulokset kuitenkin voivat olla hyvin monenlaisia, mutta tutkinnot eivät enää ole edellytys korkeatasoisen työn tai tutkimuksenkaan tekemiselle. Nykyaikainen tekoälykeskustelu on tästä mainio esimerkki.

 

Pitkäikäisimpiä nykyisistä koulutusinstituutioista lienevät sellaiset, jotka perustuvat jonkin luottamusta edellyttävän käytännön taitopatterin omaksumiseen; tällaisia ovat vaikkapa lääkärin tai sairaanhoitajan ammatit.

 

Tiedon vapaa saatavuus on kuitenkin vasta alkusoittoa koulutuksen vallankumoukselle, joka lisää huomattavasti sisältöä pelkkään tiedon saatavuuteen. Hölmömpi jää toistaiseksi tapittamaan suu puoliavoinna neropattien paahtaessa päivä toisen jälkeen tutkimusartikkelista toiseen kotikoneelta käsin. Tällainen kehitys on sopusoinnussa Murray & Hernsteinin Bell Curvessa maalaileman tulevaisuudenkuvan kanssa, jossa nimenomaan älykkyys ja kognitiivinen suorituskyky tulee kasvavissa määrin lisäämään yhteiskunnan eriarvoisuutta ja segregaatiota – kehitys, joka joistakin näkökulmista on jo tätä päivää.

 

Yksi suurimpia suomalaisen koulutusjärjestelmän virstanpylväitä on kuitenkin ollut koulutuksen demokratisoiminen ja ymmärryksen levittäminen niillekin ihmisille, jotka eivät syntyjään ole ruudinkeksijöitä. On jokaisen etu, että myös vähiten lahjakkaat osaavat lukea, ymmärtävät historian perusteet ja mahdollisesti jopa käsittävät, miksi Hitleriä ei kannata äänestää toistamiseen vastaamaan kokonaisen maan asioista (toistan, mahdollisesti).

 

Katson, että tiedon saatavuuden vallankumouksen seuraava askel on juurikin koulutuksen demokratisoituminen. Khan Academy, Codeacademy, Coursera ynnä muut, ja vaihteleva määrä kieli- ja kulttuurisivustoja ovat käytännössä yksittäisten ihmisten tai enimmillään yksittäisten instituutioiden projekteja, jotka vielä nykymuodossaan ovat jotakuinkin pirstaloituneita eivätkä kokonaisuutena henkisesti tavan tallaajan ulottuvilla. Merkittävin esimerkki jonka osaan kuvitella, on MIT Opencourseware, mutta sekin on yhä sisältöjensä saatavuuden ja helppokäyttöisyyden puolesta vaillinainen ja keskinkertainen projekti.

 

Seuraava askel tulee toivoakseni olemaan globaalin koulutuksellisen materiaalin demokratisoituminen helppokäyttöiseen ja helposti saatavilla olevaan muotoon, joka mahdollistaa yksilön elämänmittaisen kouluttautumisen hänen hyväksi katsomillaan aloilla mahdollisimman johdonmukaisella tavalla suoraan kotisohvalta käsin. Toteutuessaan oikein tämä mahdollistaa koulutusmateriaalien päivittämisen alati yhä vetävämmiksi ja innostavammiksi. Eritasoisille opiskelijoille voidaan tuottaa eritasoisia materiaaleja ja automaattisesti itsensä tarkastavia testipattereita. Maailmanlaajuinen vapaaehtoisista muodostuva opettajajoukko voi iteroida yksittäisiä kursseja yhä nopeatempoisemmiksi ja hauskemmiksi. (muokkaus: näin utopistista kehitystä odotellessa myös vapaista maista tai vaikka vain kotimaasta kotoisin olevat vapaaehtoiset myös riittävät, kiitos Jarmo Ahoselle alla)

 

Merkillepantavaa on, että tämä kaikki on täysin mahdollista toteuttaa niillä resursseilla, sillä ajalla ja niillä työkaluilla, jotka meillä on jo käytössämme. Kyse on enää vain mielikuvituksesta, luovuudesta ja viitseliäisyydestä. Tulevaisuuden koulutustarjonta tulee olemaan täsmälleen sellainen, millaiseksi sen haluamme luoda. Miten sinä haluat kouluttaa lapsiasi ja auttaa heitä kouluttamaan itseään?

 

Jätän ylläolevasta tarkoituksella huomiotta koululaitoksen merkityksen yhteiskunnallisena ja sosiaalisena instituutiona, koska pyrkimykseni on keskustella ensisijaisesti oppimisen ja opetuksen kehittämisestä.

]]>
4 http://thomashyvrinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251071-koulutuksen-demokratisoiminen#comments Demokratia Internet Koulujärjestelmä Koulutus Oppiminen Sat, 17 Feb 2018 19:35:02 +0000 Thomas Hyvärinen http://thomashyvrinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251071-koulutuksen-demokratisoiminen
”Kiristyskirjeet” pitäisi lopettaa http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249745-kiristyskirjeet-pitaisi-lopettaa <p>Niin sanottuihin <a href="http://minedu.fi/tekijanoikeuksien-valvonta">tekijänoikeuskirjeisiin</a> liittyviä käytäntöjä selvittänyt <a href="http://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM044:00/2017">työryhmä</a> luovutti tänään mietintönsä ministeri Sampo Terholle. Olin työryhmässä yksityisyyden suojaa ja muita perusoikeuksia digitaalisessa ympäristössä puolustavan <a href="https://effi.org/">Effin</a> edustajana. Tehtäväni oli edustaa kirjeiden vastaanottajien näkökulmaa. Jätinkin mietintöön eriävän mielipiteen, jossa vaadin kirjeiden lähettämisen lopettamista.</p><p>Kirjeiden saajille ja kirjeiden lähettelystä huolestuneille ja sitä vastustaville minulla on yksi keskeinen viesti: kirjevalvonta on laillista, ja jos sen haluaa lopettaa, lakia pitää muuttaa. Yleisempi viestini on, että &quot;kiristyskirjeet&quot; eivät ole tarpeellisia suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun eivätkä edes viihdeteollisuuden etujen näkökulmasta.</p><p><strong>Kirjemenettelyn laajuus ja nykytila</strong></p><p>Tekijänoikeuskirjeet ovat iso kysymys. Kirjeitä on lähetetty työryhmän arvion mukaan muutamalle kymmenelle tuhannelle nettiliittymän omistajalle. Mietinnössä ei ole tästä tarkkoja lukuja, koska kirjeitä lähettävät yritykset eivät suostuneet kertomaan niitä liikesalaisuuteen vedoten. Samasta syystä mietinnössä ei ole tarkkoja lukuja siitä, moniko kirjeen saaja on maksanut vaaditun summan, ja mitä on tapahtunut niille, jotka eivät ole maksaneet.</p><p>Siitä, etteivät kirjeiden lähettäjät suostu antamaan näitä tietoja, voi päätellä, että moni jättää vastaamatta kirjeisiin tai kiistää asian eikä joudu maksamaan mitään. Kirjeisiin ei siis välttämättä kannata vastata, tai ainakaan myöntää tehneensä mitään väärin.</p><p>Toisaalta vastaamatta jättäminen voi johtaa oikeudenkäyntiin, jossa suuret oikeudenkäyntikulut jäävät hävinneen maksettavaksi. Häviäjä on todennäköisesti kirjeen saaja. Jokainen joutuu arvioimaan eri vaihtoehtojen riskit itse.</p><p>Tekijänoikeuskirjeet ovat markkinaoikeuden <a href="http://markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/teollisjatekijanoikeudellisetasiat/teollisjatekijanoikeudellisetasiat/1497263623678.html">kesäkuisen linjapäätöksen</a> jälkeen olleet tosin tauolla: uusia hakemuksia yhteystietojen saamiseksi ei ole sen jälkeen tehty. Oikeudenhaltijat ja tuomioistuimet vääntävät nyt siitä, millainen piratismi ylittää lain edellyttämän &quot;merkittävässä määrin&quot; -kynnyksen, ja millaiset todisteet ovat riittäviä. Kukaan ei kuitenkaan odota, että uudet tuomioistuinten ratkaisut lopettaisivat tekijänoikeuskirjeet kokonaan.</p><p><strong>Laillista toimintaa - lainmuutos tarvitaan</strong></p><p>Työryhmän työssä tuli selväksi se, että kirjeiden lähettäminen on laillista toimintaa. Vaikka osa kirjeistä on ollut tökerösti muotoiltuja, <a href="https://www.valvontalautakunta.fi/valvontalautakunta">asianajajien valvontalautakunta</a> on useiden valitusten myötä <a href="https://www.valvontalautakunta.fi/files/3268/Valvontakertomus_2016_netti.pdf">todennut</a> ne hyvän asianajotavan mukaisiksi. Markkinaoikeudessa oikeudenhaltijoita edustavien lakimiesten esittämä näyttö on arvioitu uskottavaksi.</p><p>Kirjeiden lähettäjät ovat luvanneet parantaa kirjeiden tökeröjä muotoiluja. Tästä työryhmä sai kirjatuksi joukon &quot;hyviä käytäntöjä&quot;. Työryhmä sai nähtäväkseen esimerkkikirjeet kaikilta yrityksiltä. Jotkut olivat selkeästi huonompia kuin toiset. Toivottavasti hyvät käytännöt nostavat kirjeiden tasoa.</p><p>Kirjeiden sanamuotojen parantaminen ei kuitenkaan muuta asian ydintä. Kaikille, jotka valittavat kirjevalvonnan epäreiluudesta, suurista maksuista ja älyttömistä oikeudenkäyntikuluista, voi sanoa vain, että tällainen tämä Suomen oikeusjärjestelmä nyt on. Nämä ongelmat koskevat monia muitakin asioita, eivät vain tekijänoikeuskirjeitä.</p><p>Koska tekijänoikeuskirjeet ovat laillisia, niiden lähettely loppuu vain lakimuutoksen kautta. Ensisijaisesti kirjeiden lähettämistä koskeva tekijänoikeuslain 60 a &sect; pitäisi kumota. Toissijaisesti 60 a &sect;:ssä olevaa henkilötietojen luovuttamiskynnystä pitäisi nostaa siten, että parin yksittäisen teoksen jakaminen ei riittäisi yksityisyyden murtamiseen.</p><p>Effissä pohdimme tällä hetkellä vakavasti kansalaisaloitekampanjaa.</p><p><strong>Kirjevalvonta on tarpeetonta</strong></p><p>Kirjevalvontaa on perusteltu piratismin luoville aloille aiheuttamalla uhalla. Aiheesta on tehty paljon sellaisia tutkimuksia, joiden keskeiset tulokset voi tiivistää seuraavasti:</p><ul><li>a) Piratismi ei vähennä luovien alojen voittoja kokonaisuutena siten, että se uhkaisi näiden alojen olemassaoloa.<br />&nbsp;</li><li>b) Laillisten palvelujen kehittäminen vähentää piratismia.<br />&nbsp;</li><li>c) Piratismia harjoittavat kuluttavat luovia sisältöjä myös monin laillisin tavoin, joten piratismi ei korvaa laillisten kanavien käyttöä vaan täydentää sitä.</li></ul><p>Tutkimusnäyttö ei anna erityistä tukea nykyisenkaltaisen kirjevalvonnan tarpeellisuudelle. Luovien alojen haasteet liittyvät yleisempiin globaalin liiketoimintaympäristön muutoksiin, jotka koskevat muitakin aloja, eivätkä siihen, että tavalliset ihmiset jakavat teoksia toisilleen verkossa.</p><p>Muu yhteiskunta on siirtynyt jo eteenpäin, mutta osa viihdeteollisuudesta touhottaa edelleen piratismista. Kyseessä ovat lähinnä elokuvien ja tv-sarjojen levittäjät. Esimeriksi Suomen dynaamisin luova ala, peliteollisuus, ei tuhlaa aikaansa tavallisten asiakkaidensa jahtaamiseen oikeusteitse. Suomessa kirjevalvonta on kohdistunut lähinnä yhdysvaltalaisen viihde- ja pornoteollisuuden tuotteiden jakamiseen.</p><p>Kirjevalvonnasta hyötyvät oikeasti vain ne lakifirmat, jotka ovat rakentaneet bisnestä kirjemenettelyn ympärille: erityisesti Hedman Partners ja Adultia Suomessa sekä Njord Law Pohjoismaissa. Vastaavasti myös kirjeiden saajia avustava Turre Legal on yksi hyötyjistä. Muiden näkökulmasta kirjevalvonnasta ei ole hyötyä.</p><p>Kaiken kaikkiaan kirjevalvonta ei ole suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun näkökulmasta perusteltua.</p><p><strong>Hävyttömät pornokirjeet</strong></p><p>Erityisen hävyttömänä pidän pornoelokuvien tekijänoikeuksien valvontaa. Tarkoituksena on saada ihmiset häpeämään pornosta kiinni jäämistään niin, että he mukisematta maksaisivat vaaditut summat. Pornon jakamista valvovan Adultian lähettämien kirjeiden sävy onkin ollut erityisen aggressiivinen. Aggressiivinen on myös mies kirjeiden takana - Adultian edustajan huutoa saimme työryhmän kokouksissa kuunnella muutamaan otteeseen.</p><p>Saamani tiedon mukaan tekijänoikeuskirjeet ovat aiheuttaneet sen, että joissakin perheissä perheenjäsenen seksuaalisuudesta on paljastunut yllättäviä asioita. Erityisesti pornoelokuvia koskevat kirjeet puuttuvat siten yksityisyyden ydinalueeseen.</p><p><strong>Työryhmän työskentelystä</strong></p><p>Työryhmän puheenjohtajana oli Anna Vuopala opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Minun lisäkseni erityisen aktiivisia jäseniä olivat kirjeitä lähettelevän Hedman Partnersin Joni Hatanmaa, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) Jaana Pihkala ja teleyrityksiä edustavan FiComin Jussi Mäkinen. Lisäksi oli muitakin jäseniä ja kuulimme eri tahoja ja asiantuntijoita sekä tutustuimme kansalaispalautteeseen. Kaikki keskeiset tahot olivat edustettuna.</p><p>Työryhmällä ei ollut mitään tutkimusresursseja, vaan sen työ perustui niihin tietoihin, joita sen jäsenet pystyivät varsinaisten työtehtäviensä ohella hankkimaan ja toimittamaan. Mietinnön pohja laadittiin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Sisältöä tarkennettiin työryhmän kokouksissa. Vielä viimeisessä kokouksessa viilailimme mietinnön sanamuotoja viisi tuntia. Mietintö on työryhmän konsensusnäkemys, jossa kaikki joutuivat hieman joustamaan.</p><p>&nbsp;</p> Niin sanottuihin tekijänoikeuskirjeisiin liittyviä käytäntöjä selvittänyt työryhmä luovutti tänään mietintönsä ministeri Sampo Terholle. Olin työryhmässä yksityisyyden suojaa ja muita perusoikeuksia digitaalisessa ympäristössä puolustavan Effin edustajana. Tehtäväni oli edustaa kirjeiden vastaanottajien näkökulmaa. Jätinkin mietintöön eriävän mielipiteen, jossa vaadin kirjeiden lähettämisen lopettamista.

Kirjeiden saajille ja kirjeiden lähettelystä huolestuneille ja sitä vastustaville minulla on yksi keskeinen viesti: kirjevalvonta on laillista, ja jos sen haluaa lopettaa, lakia pitää muuttaa. Yleisempi viestini on, että "kiristyskirjeet" eivät ole tarpeellisia suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun eivätkä edes viihdeteollisuuden etujen näkökulmasta.

Kirjemenettelyn laajuus ja nykytila

Tekijänoikeuskirjeet ovat iso kysymys. Kirjeitä on lähetetty työryhmän arvion mukaan muutamalle kymmenelle tuhannelle nettiliittymän omistajalle. Mietinnössä ei ole tästä tarkkoja lukuja, koska kirjeitä lähettävät yritykset eivät suostuneet kertomaan niitä liikesalaisuuteen vedoten. Samasta syystä mietinnössä ei ole tarkkoja lukuja siitä, moniko kirjeen saaja on maksanut vaaditun summan, ja mitä on tapahtunut niille, jotka eivät ole maksaneet.

Siitä, etteivät kirjeiden lähettäjät suostu antamaan näitä tietoja, voi päätellä, että moni jättää vastaamatta kirjeisiin tai kiistää asian eikä joudu maksamaan mitään. Kirjeisiin ei siis välttämättä kannata vastata, tai ainakaan myöntää tehneensä mitään väärin.

Toisaalta vastaamatta jättäminen voi johtaa oikeudenkäyntiin, jossa suuret oikeudenkäyntikulut jäävät hävinneen maksettavaksi. Häviäjä on todennäköisesti kirjeen saaja. Jokainen joutuu arvioimaan eri vaihtoehtojen riskit itse.

Tekijänoikeuskirjeet ovat markkinaoikeuden kesäkuisen linjapäätöksen jälkeen olleet tosin tauolla: uusia hakemuksia yhteystietojen saamiseksi ei ole sen jälkeen tehty. Oikeudenhaltijat ja tuomioistuimet vääntävät nyt siitä, millainen piratismi ylittää lain edellyttämän "merkittävässä määrin" -kynnyksen, ja millaiset todisteet ovat riittäviä. Kukaan ei kuitenkaan odota, että uudet tuomioistuinten ratkaisut lopettaisivat tekijänoikeuskirjeet kokonaan.

Laillista toimintaa - lainmuutos tarvitaan

Työryhmän työssä tuli selväksi se, että kirjeiden lähettäminen on laillista toimintaa. Vaikka osa kirjeistä on ollut tökerösti muotoiltuja, asianajajien valvontalautakunta on useiden valitusten myötä todennut ne hyvän asianajotavan mukaisiksi. Markkinaoikeudessa oikeudenhaltijoita edustavien lakimiesten esittämä näyttö on arvioitu uskottavaksi.

Kirjeiden lähettäjät ovat luvanneet parantaa kirjeiden tökeröjä muotoiluja. Tästä työryhmä sai kirjatuksi joukon "hyviä käytäntöjä". Työryhmä sai nähtäväkseen esimerkkikirjeet kaikilta yrityksiltä. Jotkut olivat selkeästi huonompia kuin toiset. Toivottavasti hyvät käytännöt nostavat kirjeiden tasoa.

Kirjeiden sanamuotojen parantaminen ei kuitenkaan muuta asian ydintä. Kaikille, jotka valittavat kirjevalvonnan epäreiluudesta, suurista maksuista ja älyttömistä oikeudenkäyntikuluista, voi sanoa vain, että tällainen tämä Suomen oikeusjärjestelmä nyt on. Nämä ongelmat koskevat monia muitakin asioita, eivät vain tekijänoikeuskirjeitä.

Koska tekijänoikeuskirjeet ovat laillisia, niiden lähettely loppuu vain lakimuutoksen kautta. Ensisijaisesti kirjeiden lähettämistä koskeva tekijänoikeuslain 60 a § pitäisi kumota. Toissijaisesti 60 a §:ssä olevaa henkilötietojen luovuttamiskynnystä pitäisi nostaa siten, että parin yksittäisen teoksen jakaminen ei riittäisi yksityisyyden murtamiseen.

Effissä pohdimme tällä hetkellä vakavasti kansalaisaloitekampanjaa.

Kirjevalvonta on tarpeetonta

Kirjevalvontaa on perusteltu piratismin luoville aloille aiheuttamalla uhalla. Aiheesta on tehty paljon sellaisia tutkimuksia, joiden keskeiset tulokset voi tiivistää seuraavasti:

  • a) Piratismi ei vähennä luovien alojen voittoja kokonaisuutena siten, että se uhkaisi näiden alojen olemassaoloa.
     
  • b) Laillisten palvelujen kehittäminen vähentää piratismia.
     
  • c) Piratismia harjoittavat kuluttavat luovia sisältöjä myös monin laillisin tavoin, joten piratismi ei korvaa laillisten kanavien käyttöä vaan täydentää sitä.

Tutkimusnäyttö ei anna erityistä tukea nykyisenkaltaisen kirjevalvonnan tarpeellisuudelle. Luovien alojen haasteet liittyvät yleisempiin globaalin liiketoimintaympäristön muutoksiin, jotka koskevat muitakin aloja, eivätkä siihen, että tavalliset ihmiset jakavat teoksia toisilleen verkossa.

Muu yhteiskunta on siirtynyt jo eteenpäin, mutta osa viihdeteollisuudesta touhottaa edelleen piratismista. Kyseessä ovat lähinnä elokuvien ja tv-sarjojen levittäjät. Esimeriksi Suomen dynaamisin luova ala, peliteollisuus, ei tuhlaa aikaansa tavallisten asiakkaidensa jahtaamiseen oikeusteitse. Suomessa kirjevalvonta on kohdistunut lähinnä yhdysvaltalaisen viihde- ja pornoteollisuuden tuotteiden jakamiseen.

Kirjevalvonnasta hyötyvät oikeasti vain ne lakifirmat, jotka ovat rakentaneet bisnestä kirjemenettelyn ympärille: erityisesti Hedman Partners ja Adultia Suomessa sekä Njord Law Pohjoismaissa. Vastaavasti myös kirjeiden saajia avustava Turre Legal on yksi hyötyjistä. Muiden näkökulmasta kirjevalvonnasta ei ole hyötyä.

Kaiken kaikkiaan kirjevalvonta ei ole suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun näkökulmasta perusteltua.

Hävyttömät pornokirjeet

Erityisen hävyttömänä pidän pornoelokuvien tekijänoikeuksien valvontaa. Tarkoituksena on saada ihmiset häpeämään pornosta kiinni jäämistään niin, että he mukisematta maksaisivat vaaditut summat. Pornon jakamista valvovan Adultian lähettämien kirjeiden sävy onkin ollut erityisen aggressiivinen. Aggressiivinen on myös mies kirjeiden takana - Adultian edustajan huutoa saimme työryhmän kokouksissa kuunnella muutamaan otteeseen.

Saamani tiedon mukaan tekijänoikeuskirjeet ovat aiheuttaneet sen, että joissakin perheissä perheenjäsenen seksuaalisuudesta on paljastunut yllättäviä asioita. Erityisesti pornoelokuvia koskevat kirjeet puuttuvat siten yksityisyyden ydinalueeseen.

Työryhmän työskentelystä

Työryhmän puheenjohtajana oli Anna Vuopala opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Minun lisäkseni erityisen aktiivisia jäseniä olivat kirjeitä lähettelevän Hedman Partnersin Joni Hatanmaa, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) Jaana Pihkala ja teleyrityksiä edustavan FiComin Jussi Mäkinen. Lisäksi oli muitakin jäseniä ja kuulimme eri tahoja ja asiantuntijoita sekä tutustuimme kansalaispalautteeseen. Kaikki keskeiset tahot olivat edustettuna.

Työryhmällä ei ollut mitään tutkimusresursseja, vaan sen työ perustui niihin tietoihin, joita sen jäsenet pystyivät varsinaisten työtehtäviensä ohella hankkimaan ja toimittamaan. Mietinnön pohja laadittiin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Sisältöä tarkennettiin työryhmän kokouksissa. Vielä viimeisessä kokouksessa viilailimme mietinnön sanamuotoja viisi tuntia. Mietintö on työryhmän konsensusnäkemys, jossa kaikki joutuivat hieman joustamaan.

 

]]>
10 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249745-kiristyskirjeet-pitaisi-lopettaa#comments Kotimaa Internet Laki Perusoikeudet Tekijänoikeudet Yksityisyys Thu, 25 Jan 2018 09:00:00 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249745-kiristyskirjeet-pitaisi-lopettaa
Oletteko viranomainen? http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249403-oletteko-viranomainen <p>Vapaa-ajalla olisi tavoitteena monesti rentoutua, ja olla tekemättä mitään. Juuri siihen hetkeen monet mainostajat ja huijarit tähtäävät, rentoutuneeseen mieleen voi vaikuttaa helpommin, kuin mieleen joka on keskittynyt johonkin.</p><p>Puhelinmyynti on rasittavuudessaan ylivoimainen aikavaras, varsinkin silloin kun se on naamioitu mielipidekyselyksi, osoitetarkistukseksi tai jopa viranomaisen yhteydenotoksi. Uskomattoman nopeasti saa luurin korvaansa, kun vain kysyy suoraan, että &quot;oletteko viranomainen tai viranomaisen asioissa?&quot;</p><p>Internet mahdollistaa äärettömästi huijauksia ja niitä myös toteutetaan&nbsp; äärettömillä erilaisilla tavoilla. Mitään viranomaistoimintaa ei pitäisi siirtää siten internettiin, että joku voi esiintyä viranomaisena vakuuttavasti. Koska jo nyt voi ostaa suunnilleen minne tahansa mainoksen, joka voi huijata suunnilleen miten tahansa. Internettiinkin pitäisi viranomaisten järjestää palvelu, josta voi tarkistaa olevansa viranomaisen kanssa varmasti tekemisissä. Sama palvelu voisi myös auttaa soittohuijareiden tunnistuksessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vapaa-ajalla olisi tavoitteena monesti rentoutua, ja olla tekemättä mitään. Juuri siihen hetkeen monet mainostajat ja huijarit tähtäävät, rentoutuneeseen mieleen voi vaikuttaa helpommin, kuin mieleen joka on keskittynyt johonkin.

Puhelinmyynti on rasittavuudessaan ylivoimainen aikavaras, varsinkin silloin kun se on naamioitu mielipidekyselyksi, osoitetarkistukseksi tai jopa viranomaisen yhteydenotoksi. Uskomattoman nopeasti saa luurin korvaansa, kun vain kysyy suoraan, että "oletteko viranomainen tai viranomaisen asioissa?"

Internet mahdollistaa äärettömästi huijauksia ja niitä myös toteutetaan  äärettömillä erilaisilla tavoilla. Mitään viranomaistoimintaa ei pitäisi siirtää siten internettiin, että joku voi esiintyä viranomaisena vakuuttavasti. Koska jo nyt voi ostaa suunnilleen minne tahansa mainoksen, joka voi huijata suunnilleen miten tahansa. Internettiinkin pitäisi viranomaisten järjestää palvelu, josta voi tarkistaa olevansa viranomaisen kanssa varmasti tekemisissä. Sama palvelu voisi myös auttaa soittohuijareiden tunnistuksessa. 

 

 

]]>
1 http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249403-oletteko-viranomainen#comments Huijaus Internet Mainostaminen Pikavipit Puhelinmyynti Fri, 19 Jan 2018 10:28:22 +0000 Antero Helppikangas http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249403-oletteko-viranomainen
Yleisradiossa aloittaa tehtävät yleisöasiamies! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243566-yleisradiossa-aloittaa-tehtavat-yleisoasiamies <p>Yleisradion tuore <strong>yleisöasiamies Sami Koivisto</strong> kirjoittaa muun muassa seuraavasti:</p><p><em>&quot;Ylessä veronmaksajan ääni on myös omistajan ääni. Se tarkoittaa sitä, että jokainen yleläinen on aina kiinnostunut siitä, mitä palkkamme maksajat työmme jäljestä tykkäävät.&quot;</em></p><p>Tässä lyhyt veronmaksajan ja kahden pojan isän palaute! Odotan Yleisradiolta selkeämpää panostusta kansan sivistystason kohentamiseksi ja myös vahvempaa panostusta interaktiiviseen mediatoimintaan.</p><p><strong>Kahdeksasta neljään ei riitä!</strong></p><p>Ehkä tosiaan joskus koittaa vielä aika, jolloin Yleisradion palkkalistoilla enemmistö haluaa olla vuorovaikutuksessa kansan parissa, eikä katsoa pitkin nenänvartta rahvasta kuten nyt taitaa olla todellisuus. Joustavuuden meno Yleisradion strategiassa voi kestää kyllä vuosia, kun ei siihen pysty Suomessa edes kaikki hyvin innovatiivisetkaan organisaatiot. Joustavuudella tarkoitan, että mediasisältöjen tuottajat eivät enää kyttäisi työaikojaan kuten valtiolla byrokraattisesti kytätään &quot;tyylillä kasista neljään&quot;, vaan joskus voisi tehdä kevyempiä mediavetoja myös vapaa-ajalla. </p><p><strong>Minun Yleisradio olisi ennemmin valtamerilaiva kuin häiriintynyt tukkilautta!</strong></p><p>Toki mediasisältöjen tuottajille pitäisi voida myös antaa mahdollisesti kannustimia vapaa-ajalta työskentelyyn, mutta siitä ei tietenkään saisi tulla mitään painetta työväelle. Kuitenkin olen lopuksi sitä mieltä, että Yleisradion tehtävä ei ole olla häiriintyneiden palauteautomaattien mukana ajelehtiva tukkilautta, vaan ennemminkin ruoriohjauksessa eteenpäin paineleva valtamerialus!</p><p><strong>Muualla netissä</strong></p><p>Yleisradion sivulla tuoreen yleisöasiamies Sami Koiviston kolumni:</p><p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/28/sami-koivisto-hyva-yle-veron-maksaja-haluamme-kuulla-juuri-sinua" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/28/sami-koivisto-hyva-yle-veron-maksaja-haluamme-kuulla-juuri-sinua">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/28/sami-koivisto-hyva-yle-veron-ma...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleisradion tuore yleisöasiamies Sami Koivisto kirjoittaa muun muassa seuraavasti:

"Ylessä veronmaksajan ääni on myös omistajan ääni. Se tarkoittaa sitä, että jokainen yleläinen on aina kiinnostunut siitä, mitä palkkamme maksajat työmme jäljestä tykkäävät."

Tässä lyhyt veronmaksajan ja kahden pojan isän palaute! Odotan Yleisradiolta selkeämpää panostusta kansan sivistystason kohentamiseksi ja myös vahvempaa panostusta interaktiiviseen mediatoimintaan.

Kahdeksasta neljään ei riitä!

Ehkä tosiaan joskus koittaa vielä aika, jolloin Yleisradion palkkalistoilla enemmistö haluaa olla vuorovaikutuksessa kansan parissa, eikä katsoa pitkin nenänvartta rahvasta kuten nyt taitaa olla todellisuus. Joustavuuden meno Yleisradion strategiassa voi kestää kyllä vuosia, kun ei siihen pysty Suomessa edes kaikki hyvin innovatiivisetkaan organisaatiot. Joustavuudella tarkoitan, että mediasisältöjen tuottajat eivät enää kyttäisi työaikojaan kuten valtiolla byrokraattisesti kytätään "tyylillä kasista neljään", vaan joskus voisi tehdä kevyempiä mediavetoja myös vapaa-ajalla.

Minun Yleisradio olisi ennemmin valtamerilaiva kuin häiriintynyt tukkilautta!

Toki mediasisältöjen tuottajille pitäisi voida myös antaa mahdollisesti kannustimia vapaa-ajalta työskentelyyn, mutta siitä ei tietenkään saisi tulla mitään painetta työväelle. Kuitenkin olen lopuksi sitä mieltä, että Yleisradion tehtävä ei ole olla häiriintyneiden palauteautomaattien mukana ajelehtiva tukkilautta, vaan ennemminkin ruoriohjauksessa eteenpäin paineleva valtamerialus!

Muualla netissä

Yleisradion sivulla tuoreen yleisöasiamies Sami Koiviston kolumni:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/28/sami-koivisto-hyva-yle-veron-maksaja-haluamme-kuulla-juuri-sinua

]]>
2 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243566-yleisradiossa-aloittaa-tehtavat-yleisoasiamies#comments Hyvä media Internet Sosiaalinen media Yleisradio Thu, 28 Sep 2017 09:26:35 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243566-yleisradiossa-aloittaa-tehtavat-yleisoasiamies