vuojalamaggat Maasta se pienikin ponnistaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Metsänhoito

Metsäammattilaiset ovat metsien ammattilaisia

Metsä on jännä toimintaympäristö. Se kiinnostaa kaikkia ja kaikki haluavat metsän olevan terve ja elinvoimainen. Tai no ei kaikki. On niitäkin, joille ”skutsi” on ”aivan sama”. Metsään on kiva mennä, vaikka nykypäivänä metsäkosketus onkin yhä useammalle vain kuva läppärin ruudulla tai luontodokumentti televisiossa.

Suopohjaa ei jätetä joutilaaksi

Turvetuotannon elinkaari on suon tuhatvuotisessa elämässä lyhyt, vain 20–30 vuotta. Sen jälkeen suopohja palautuu omistajalleen. Hän saa haltuunsa rikkaruohottoman ojikon, jossa on jäljellä mustaa pohjaturvetta vielä parikymmentä senttiä. Mitä turvesuon pohjalle pitäisi tehdä?

Suopohjalla on monet käyttömahdollisuudet. Suopohjan voi soistaa takaisin luonnontilaan jättämällä ojat sikseen. Suopohjan voi myös padota lintujärveksi. Luontevinta valmiiksi sarkaojiin kuivatulle suopohjalle on kuitenkin käyttö maa- ja metsätaloudessa.

Viljelypuun kasvu varmistaa biotalouden

Suomalainen metsätalous tuntee kolme puuston kasvun paalua: 50, 100 ja 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä on koko vuosikasvu runkopuuna, kaikissa maamme metsissä.
 
50 miljoonan kuution kasvun lähtöpaalulla olimme sotien jälkeen. Laskennallisesti tämä tapahtui vuonna 1949 (kuva). Puustomme ei silloin kummoisesti kasvanut. Metsäntutkimuslaitoksen professori Ransa Olavi Huikari jyrisi, että merkittävä syy heikkoon kasvuun oli kangasmetsiin hiipivä soistuminen.
 

Risupaketti haravoi suomalaista metsää

Suomalainen metsänhoito pääsi maailman eturiviin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili marraskuussa Kalifornian metsäpalojen alueella. Median haastattelussa Trump kehotti kansalaisiaan hoitamaan jatkossa Kalifornian metsiä suomalaisella, metsäpaloja hillitsevän metsänhoidon tavalla. Trump käytti suomalaisen metsänhoidon esimerkkitoimena sanaa raking, mikä tarkoittaa haravoimista.

Amerikkalainen metsänhoito

Kaliforniassa riehuvat laajat metsäpalot. Presidentti Donald Trump kaikkien asioiden erikoisasiantuntijana ja aina oikeassa olevana valtion päämiehenä on sanonut palojen johtuvan huonosta metsänhoidosta. Olen tästä asiasta Trumpin kanssa aivan samaa mieltä.

Metsän koroton tuotto

Teollinen investointilaskelma käyttää korkoa kahteen tarkoitukseen: Ensinnäkin korko mittaa suunnitellun investoinnin tuottoa vertailuinvestointiin nähden ja toisaalta laskentakorolla säädetään aikaan sidottua riskiä.

Yksityinen omaa rahaansa käyttävä investoija pyrkii turvaamaan varansa painottamalla nopeita tuottoja. Korkea laskentakorko alentaa pitkäaikaistuottojen merkitystä mikä on usein järkevää koska tulevaisuutta on vaikea ennustaa.

Julkisten metsien hoito kestävämmäksi

Metsien ja maaperän hiilinielujen merkitys tulee korostumaan tulevina vuosina ilmastopolitiikassa. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiilipäästöjen ja -nielujen tulisi olla tasapainossa kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Suomen metsät ovat toimineet tähän asti hiilinieluina, mutta hallituksen kaavailemat lisähakkuut uhkaavat heikentää metsiemme hiilensidontakapasiteettiä. Hiilinielujen heikkeneminen johtaa ilmakehään päätyvien ilmastopäästöjen kasvuun.

Mainio "metsäradio"!

Kuten jo aiemmin totesin, Yle Radio Yksi on rakastettava radiokanava! Eilen ajelin edestakaisin pitkähkön matkan Haukiputaalle, jonka aikana kuuntelin sen rauhallisemman Rantala-toimittajan "Mikä maksaa?"-ohjelmasarjan jaksoa. Juho-Pekka Rantalan vieraana oli tällä kertaa Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Sauli Valkonen.

Metsäänsä voi hoitaa myös kuntourheiluna

Auratulla avohakkuun maalla marjastava saattaa välillä pysähtyä murehtimaan, mitä tänään tarkoittaa sana metsänhoito. Mielihyvää ei mahda tuntea myöskään syksyinen sienestäjä, joka rämpii taimikonhoidon palstalla. Saunapuun kokoista koivua on hoidettu maahan sikin sokin. Ryteikön läpi ponnistelu riipii sekä raajoja että mieltä.

Metsälöiden viljelylaina kasvattaisi lisää puuta ja panisi sitä myyntiin

Suomessa on 376 000 perheomistuksen metsätilaa eli metsälöä. Metsälöksi lasketaan yli kahden hehtaarin metsäpalsta. Metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria; metsälö voi koostua useammastakin palstasta.

Metsälöt kasvavat pääosan metsäteollisuuden puusta. Puun myynti kuitenkin takkuaa. Kolmanneksella metsälöistä ei ole ollut hakkuita 30 vuoteen.

Metsälöt merkitsivät sotien jälkeiselle kansantaloudelle paljon. Valtiovalta kannusti niitä metsänviljelyyn, metsien hoitoon ja puun myyntiin sekä piiskoilla että porkkanoilla.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä