STM pyytää kommentteja maatalouslomituksen tietojärjestelmistä
Sosiaali- ja terveysministeriö 30.5.2018
Uutinen
Sosiaali- ja terveysministeriö toivoo kommentteja raporttiin, jossa käsitellään maakuntauudistuksen maatalouslomituksessa tarvittavia tietojärjestelmiä.
Ministeriö pyytää kommentteja erityisesti maakuntavalmistelijoilta, kuntien lomitusyksiköiltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lta ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundetilta sekä maatalouslomittajat RY:ltä.
Nyt on muodikasta puhua, scifistellä ja ennakoida digitalisaatiosta – tuosta bittiyden logistiikasta, joka luo mahdollisuuden teknologisena alustana ideaan:
Kaikki tietävät kaikkien kaikesta! Näinkö avaamme vuorovaikutusten säikeet evoluution tasolle, joka huolehtii kaikesta elävän biomassan sopeutumisesta ajanhetkellä vain nyt! [fil.]|1|2
Eri Sote asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on Suomessa yli 800??
HALOO!??
Yksi "kehittämis-" muutoshanke kestää 8 vuotta??
HALOO!??
"puhutaan asiakas- ja potilastietojärjestelmistä" "korvata 800 tietojärjestelmää" "Muutoshanke Apottia on tehty vuodesta 2012 lähtien. Valmista odotetaan 2020"
Ei tietoa kuka rahastaa ja miten paljon rahastaa, mutta varmaa on että rahastaa. Ja paljon rahastaakin!
Maaseudulla oli ennen tapana, että talon pääoven eteen jätettiin harja merkiksi siitä, ettei isäntäväki ole kotona. Ovea ei lukittu, kun lähdettiin kirkolle.
Nyt, jos moista vielä tekee, niin ensimmäinen liettualainen varasliiga vie mummon säästöt eteisen piirongin laatikosta alta aikayksikön. Harjanvarsi ei turvaa murroilta.
Onneksi ovet on hiljalleen saatu säppiin. Samoin tietokoneet, -järjestelmät ja -liikenne olisi syytä oppia suojaamaan. Niin maalla, merellä kuin ilmassa.
Viime aikoina on puhuttu paljon tarpeellisista rakennemuutoksista taloutemme vakauttamiseksi. Rakennemuutoksissa tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon digitalisaation mahdollisuuksia, eli uusinta teknologiaa ja it-järjestelmiä. Valitettavasti it-hankinnat ovat viime aikoina usein kuitenkin epäonnistuneet ja julkisuudessakin on todettu esimerkiksi Viron menneen jo Suomen ohi alan osaamisessa.
Valtiovarainministeriö Antti Rinne on huolissaan valtion jättimäisistä kahden miljardin vuosittaista it-kuluista. Mihin tarvitaan 15 eri hanketta sähköisen asioinnin parantamiseksi kun voisi luoda yhden, hän kysyy.
Ei ne veronmaksajien it-menot vielä tähän lopu. Kuntien kulut kulkevat kohti miljardia, eikä kukaan tiedä kuinka paljon säästöjä syntyisi jos viranomaisten liki kolmen miljardin tietojärjestelmät vielä toimisivat virkamiesten ja kansalaisten toivomalla tavalla.
Sähköisestä oppimisesta ollaan puhuttu jo pitkään. Opetuksen järjestäjät kannustavat käyttämään tietotekniikkaa ja sähköisiä oppikirjoja säästöjen toivossa ja varmasti myös näyttääkseen Suomen pysyvän tietotekniikan kärjessä.
Hienoja tavotteita, mutta todellisuus on monessa paikassa jotain aivan muuta.
Suomen terveydenhuolto ei olisi niin suurissa ongelmissa, jos lääkärikoulutus olisi avain hyvään johtamiseen. Lääkäreillä on merkittävä edustus kaikessa siinä päätöksenteossa, joka vaikuttaa potilaiden hoitoon, mutta siitä huolimatta kohtaamme käsittämättömiä tilanteita terveydenhuollossa. Kun varsin usein julkisellakin puolella saa myös erinomaista palvelua, voi hyvällä syyllä kysyä, mistä erot todellisuudessa johtuvat.