vuojalamaggat Maasta se pienikin ponnistaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Itämeri

Pehmeää turvallisuuspolitiikkaa

Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on ”pehmeä ulkopolitiikka”, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa.

Itämeren levälautat seurausta suolapulssien vähyydestä

Itämeren hapettomuus on tämän kesäisten sinileväkasvustojen aiheuttaja.

"Typensitojasinilevien torjumiseksi viranomaisten vaatima Itämeren typpikuormituksen vähentäminen olisi täysin tehoton. Nitraattiravinnetyppeä vähentäessään se olisi vahingollista. Kaiken kaikkiaan Gotlanninmeren syvänteet olisi saatava tavalla tai toisella hapellisiksi. Vain siten voidaan odottaa selkeää Itämeren tilan paranemista. Hapellisuuden luominen tai parantaminen on jo olevan järvi- ja merikokemuksen perusteella teknisesti mahdollista, eikä se ole niin kallista kuin ihmiset luulevat."

Sairas Itämeri tarvitsee hätäapua budjettiriihestä 

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. On välttämätöntä, budjettiriihessä tehdään esityksiä vaikuttavista lisäsuojelutoimista. Itämeren pelastuspaketilla on vauhditettava kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemisessä ja purettava Saaristomeren lantapommia.

 

Helsinkiläiset maailman tyytymättömimpiä

Pääkaupungissa yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä on vuosikymmenessä yli kolminkertaistunut. Kelan maksama asumistuki ylitti viime vuonna 2,0 miljardin rajan. Kolmannes tuesta maksettiin Uudellemaalle.

Tukiautomaatista hyötyvät suhteessa eniten suurimmat vuokranantajat, kuten ruotsalaisomistuksessa oleva Sato (Suomessa ja Venäjällä toimiva asuntosijoitusyhtiö, jonka enimmäisosuuden omistaa ruotsalainen kiinteistökonserni Fastighets AB Balder) ja ay-liikkeen omistama VVO (nyk. Kojamo Oy).

Sinilevävitsaus

 

Merenrannoilla ja varmaan muissakin vesistöissä pitkään kestänyt helle on tuonut esille tutun, ison ongelman, nimittäin sinilevän. Tämä ei ole mikään vain tämän kesän ongelma, mutta pitkään jatkunut lämmin ilma on tuonut sen nyt korostuneesti esille. Yle (linkki 1) uutisoi asiasta hyvin ja kopioin blogin alle jutun pääpointit, koska mitä sitä kattavaa artikkelia itse toistamaan.

Kiri kiri ministeri Tiilikainen – Itämeri ei odota

Purjehtiessa ja merellä liikkuessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Ja miksi emme ole tehneet enempää Itämeren pelastamiseksi.

 

Lääkejäte ei kuulu Itämereen

Monista ponnisteluista huolimatta Itämeri on kaikilla ekologisilla mittareilla mitattuna maailman saastuneimpia merialueita. Se minne me suomalaiset laitamme lääkejätteemme on yksi Itämeren ja vesistöjen kuntoon vaikuttava asia. Intohimoisena Itämeren suojelijana ilahduin suunnattomasti, kun tutustuin lääkkeetön Itämeri- kampanjaan. Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa kaikkia toimimaan Itämeren ja muiden vesistöjemme suojelemiseksi. 

 

Suomi ainoana Itämeren rantavaltiona hyväksymässä Nord Stream 2 kaasuputken ?

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan Venäjän ja Saksan välille sijoitettaville Nord Stream 2  maakaasuputkille Suomen talousvyöhykkeellä.

Onko Suomi ainoana Itämeren rantavaltiona hyväksymässä Nord Stream 2 kaasuputken ?

*****

Muovi ei kuulu Itämereen

Suomen oltava ympäristöasioissa edelläkävijä eikä perässätulija. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on jo tehnyt. Ympäristöministeri Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta toivovan, että asiassa saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

 

Itämeren hapettomien syvyyskohtien hapetus valolla

Itämeren hapettomiin kohtiin voidaan ankkuroida "ledinauhaa", joka mahdollistaa happea tuottavan kasvuston syntymisen syvyyteen. Syvimmät alueet ovat valottomia, ja  tämä asia edistää hapettomuuden syntyä, koska fotosynteesiä hapen tuottajana ei ole tarjolla. Valaisemalla sopivat syvännekohdat, saadaan luonnon automaattinen ilmausjärjestemä aikaan, joka tarvitsee kohtuullisen vähän energiaa toimiakseen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä