vuojalamaggat Maasta se pienikin ponnistaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Huoltosuhde

Kysymys on rahasta

Suomessa on nykyään vaikea keskustella mistään, mutta siirtolaisuuden taloudelliset vaikutukset on jo ihan oma lukunsa. Taloustieteen perusteet ovat koetuksella poliittisen korrektiuden kanssa. Mutta yritetään nyt kuitenkin.

Jättipotti: nuo raavaat miehet Irakista

On se vaan onni, että Suomeen hakeutuu oma-aloitteisesti iso joukko raavaita, työikäisiä miehiä Irakista. Raavaista miehistä on riuskaan työntekoon. Töihinhän he haluavat, koska haluavat elättää tänne pian perässään tulevat perheenjäsenensä ja sukuaan Irakissa. Ja työntekijöitä me tarvitsemme. Elatus- eli huoltosuhde heikkenee Suomessa huimaa vauhtia seuraavat 15 vuotta. Elätettävien määrä suhteessa työikäisten määrään kasvaa huikeasti.

Isänmaallinen suomalainen haluaa lisää maahanmuuttajia

(17.9.2015) HUOMIO! Tämä kirjoitus on osoitettu pätevin argumentein toiveajatteluksi. Maahanmuuttajat korjaavat kyllä väestöllisen huoltosuhteen mutteivät taloudellista, ainakaan niin kauan kuin heidän työllisyytensä ei ole kantaväestöä parempi. Eli maahanmuutto kasvattaa enemmän elätettävien määrää kuin elättäjien määrää. Suomessa työpaikat vähenevät jatkuvasti, ja kantaväestössäkin on yli 300 000 työtöntä. Parempinakaan aikoina maahanmuuttajien työllistyminen ei ole saavuttanut kantaväestön työllisyysastetta.

Eläkeläisten joukkopako

Suomenlinnan saarivaltio joutui lopulta tekemään päätöksensä eläkeläisten suhteen. Saarelle oli tullut suuri määrä asuntohakemuksia, lähes kolmetuhatta kappaletta. Osa oli hyvätuloisten hakemuksia, mutta suurin osa oli melko pienellä eläkkeellä elävien hakemuksia. Huoltosuhteelle tämä ei tekisi hyvää, etenkin kun saarivaltio oli sitoutunut siihen, että se turvaisi jokaisen asukkaan kelvollisen toimeentulon, riippumatta näiden todellisista tuloista. Periaatteena kuitenkin oli, että kaikki olivat tervetulleita, joten kaikille hakijoille myönnettiin asuntokontit.

Vastauksia Jukka Relanderille

Hei Jukka,

Kiitos hyvistä kysymyksistä (US Puheenvuoro 7.4.2015, Kysymyksiä Juhana Vartiaiselle). Tässä vastauksiani.

Karu tulevaisuuden visio

Yksi lähitulevaisuutemme kuumimpia kysymyksiä ei ole pelkästään ulkopolitiikka tai sisäpolitiikka, vaan huoltosuhde ja sen kehittyminen. Huoltosuhde tarkoittaa työssäkäyvän väestön suhdetta työssä käymättömiin ihmisiin, joita ovat mm. opiskelijat ja eläkeläiset.

Koulutetaanko työväestömme tulevaisuudessa ulkomailla?

Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) esittää 29.1. julkaistussa raportissaan, että tarvitsemme vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, eli työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista, jotta työikäinen väestömme ei supistu. Olin mukana raportin julkistamistilaisuudessa ja kuulin aiheesta käydyn keskustelun tuoreeltaan. Esitetyt faktat ja tilastot ovat kiistämättömiä ja kiistämätön on myös johtopäätös, että tarvitsemme lisää koulutettua työvoimaa maahamme. Raportin ajattelussa on kuitenkin ongelmansa.

Tästä Sipilä ei halua puhua työvoiman tarveharkinnan vapauttamisessa.

Tulevien vaalien hallitusneuvotteluja käydään jo kovasti ja yksi tärkeimmistä Sipilän ehdotuksista on korvata suomalalaiset työntekijät ulkomaalaisella halpatyövoimalla mahdollisimman laajasti.  Sipilä haluaa keskustelun sijaan pysyä julistamisessa, että suomalaisten syrjäyttäminen työmarkkinoilla olisi hyvä asia.  Suomalaiset ovat vielä tietämättään antamassa äänensä tälle. 

 

Nollatuntisopimukset kiellettävä!

Nollatuntisopimukset ovat työsopimuksia, joissa viikoittaisen työajan alarajaksi kirjataan nolla tuntia viikossa. Jos tämmöisen työsopimuksen allekirjoittaa, niin työnantajalla ei ole mitään velvoitetta tarjota työntekijälle töitä joka viikko, tai edes joka kuukausi. Työntekijällä säilyy silti velvollisuus tulla heti töihin, kun kutsu käy. Jos työntekijä haluaa irtisanoutua tämmöisestä työsuhteesta, niin hänelle tulee 90 päivän karenssi.

Huoltosuhde yhä surkeampi tulevaisuudessa

Suomen luottoluokituksen kolmois-A:sta AA+-luokkaan pudottanut Standard & Poor's esitti yhtenä perusteluna ratkaisulleen sen, että ikääntyvän väestömme johdosta huoltosuhde tulee laskemaan entisestään ja terveydenhuoltomenot kasvavat. Tulin ajatelleeksi, että tulevaisuudessa ei ole millään tapaa loogista asettaa tavoitteeksi 1:1-perusteista huoltosuhdetta, koska kehittyneen terveydenhuollon johdosta ihmiset elävät pidempään reaalisten työpaikkojen määrän säilyessä samana.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä